Pääkirjoitukset

Suurvaltasuhteissa nokittelun makua

Suurvaltasuhteissa on pitkän poutajakson jälkeen taas nokittelun makua. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on peruuttanut syyskuuksi suunnitellun matkansa Moskovaan. Siellä hänen piti tavata kollegansa, Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Kokonaan Obama ei sentään selkäänsä Venäjälle käännä, sillä hän aikoo osallistua G20-maiden huippukokoukseen Pietarissa syyskuun 5. ja 6. päivinä. Pietarin ohjelmaankaan ei ole sovitettu kahdenkeskistä tapaamista presidentti Putin kanssa, vaikka se olisi täysin mahdollista, jos aitoa halua ja tahtoa sen järjestämiseksi olisi olemassa.

Nyt tätä tahtoa ei ole, vaikka ajankohtaisista puheenaiheista suurvaltajohtajien keskinäisessä neuvonpidossa ei toden totta olisi pulaa.

Maailmalla arvioidaan, että Obaman suunnitelmat muuttuivat, kun Venäjä myönsi määräaikaisen oleskeluluvan amerikkalaiselle tietovuotajalle Edward Snowdenille. Yhdysvallat olisi halunnut miehen kuulusteltavaksi ja tuomiolle sillä Snowdenin ja kahden muun valtakunnan salaisuuksia paljastaneen vuotajan kolttoset ovat sille perin kiusallisia.

Obaman päätös olla tapaamatta Putinia Snowden-kiistan takia palvelee myös hänen sisäpoliittista päämääriään. Yhdysvalloissa jos missä ulkopolitiikka on hyväksi koettu työväline myös sisäpolitiikassa.

Venäjän ja Yhdysvaltain keskinäisellä ratkaisemattomien asioiden listalla ovat muun muassa USA:n keskiseen Itä-Eurooppaan suunnittelema ohjuspuolustusjärjestelmä. Se on hiertänyt maiden suhteita jo pitkään. Amerikkalaiset sanovat rakentavansa ohjuskilven turvaksi islamilaiselta maailmalta, etenkin Iranilta. Venäjä puolestaan kokee ohjukset uhkaksi omalle turvallisuudelleen.

Puhuttavaa olisi myös Syyrian tilanteessa. Verisessä sisällissodassa on kuollut jo yli satatuhatta ihmistä. Ei ole mikään salaisuus, että Venäjän sympatiat ja tuki kanavoituvat vallastaan taistelevalle presidentille Bashar al Assadille.

Yhdysvallat puolestaan tukee kapinallisia ja on useaan otteeseen luvannut puuttua sotilaallisesti Syyrian tilanteeseen, mikäli hallituksen joukot käyttävät myrkkykaasuja taisteluissa kapinallisia vastaan. Kaasusodankäynnistä on kuluneina sotakuukausina ollut useita epäilyjä, mutta varma näyttö puuttuu eikä Yhdysvallat ole toteuttanut uhkaustaan.

Luottamuksellisia suhteita ja hedelmällistä neuvotteluilmapiiriä eivät ole edistäneet presidentti Barack Obaman vihjailut Venäjän ajautumisesta uudestaan kylmän sodan juoksuhautoihin. Hän on arvostellut myös maan ihmisoikeustilannetta ja kielteistä suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin.

Vaikka Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet eivät juuri nyt ole ruusuisimmillaan, pahasta välirikosta saati kriisistä on tarpeetonta puhua. Tilanteen takia presidentti Obaman matka Moskovaan muuttuikin yllätysvierailuksi Ruotsiin.

Tukholmaan kutsuttaneen myös Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit, joita ei koskaan ole G-20 maiden kokousten osallistujalistoilla.

Päivän lehti

4.6.2020