Pääkirjoitukset

Syntyvyysluvut alhaalla, yhteiskunnan herättävä

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli pienempi kuin minään vuonna sitten vuoden 1900, josta asti kuukausittaisia syntyvyystilastoja on koottu.
Tammi–syyskuussa lapsia on syntynyt ennakkotilaston mukaan 36176, mikä on yli 2000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tilastokeskus uutisoi viime viikolla, että vuonna 1963 syntyneet olivat ennakkotietojen mukaan nousseet kolmannen vuosineljänneksen aikana suurimmaksi väestössämme olevaksi ikäluokaksi. Uutinen on tietysti täyttä totta, mutta paljon suurempi ja merkittävämpi asia jäi otsikon varjoon.

Syntyvyys on nimittäin Suomessa jäämässä tänä vuonna ennätyksellisen alhaiseksi.

Tammi–syyskuussa lapsia on syntynyt Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 36 176, mikä on yli 2 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli pienempi kuin minään vuonna sitten vuoden 1900, josta asti kuukausittaisia syntyvyystilastoja on koottu.

Yhdeksän ensimmäisen kuukauden lukujen perusteella on todennäköistä, että myös koko vuoden syntyvyys jää historiallisen alhaiseksi.

Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirchin mukaan syntyvyyden laskun taustalla on monia syitä. Syyt eroavat selvästi niiden välillä, jotka jättävät hankkimasta lapsia lainkaan ja niiden välillä, jotka hankkivat vain yhden lapsen.

Eräs syistä on se, että vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy. Tutkijan mukaan on myös paljon ihmisiä, jotka haluavat lapsia, mutta ryhtyvät hankkimaan niitä liian myöhään.

Yleinen hyvinvointi, kotimainen laadukas äitiyshuolto tai pitkät perhevapaat eivät siis näytä vaikuttavan syntyvyyteen ainakaan Suomessa. Pikaviestipalvelu Twitterissä irvailtiin jo, että jos syntyvyyskäyrät kehittyvät samaan tahtiin kuin viime vuosina, viimeinenkin synnytyssali voidaan sulkea Suomessa vuonna 2040.

Tämän pitäisi herättää poliitikot aatesuunnasta ja asemasta riippumatta. Myös yrityksillä on paljon petrattavaa: nuoria naisia saatetaan työhönottotilanteessa karsastaa tiedostamattomastikin, koska tiedossa voi olla pitkiä hoitovapaita.

Tämä kaikki vaikuttaa puolestaan yleiseen asenneilmapiiriin.

Tutkija Rotkirchin mielestä taustalla vaikuttavat myös muun muassa pitkät opiskeluajat sekä ajattelutapa, että kaiken pitäisi olla ikään kuin valmista ennen lapsen saantia. Hän muistuttaa, että 35-vuotiaana hedelmällisyys lähtee rajuun laskuun.