Pääkirjoitukset

Syvästäkin kriisistä noustaan aikanaan

Kriisistä noustaan, ehkä hyvinkin nopeasti, mutta arviot elpymisen ajankohdasta ovat hapuilua. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja yhteisvastuuta ikäihmisten ja sairaiden hyvinvoinnista.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ovat jyrkentäneet huomattavasti hallituksen linjanvetoja koronakriisin lieventämiseksi. Kuva: Mauri Ratilainen
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ovat jyrkentäneet huomattavasti hallituksen linjanvetoja koronakriisin lieventämiseksi. Kuva: Mauri Ratilainen

Koronakriisin vaikutusten vakavuus paljastuu samaan tahtiin kuin virus leviää.

Ensimmäinen tehtävä on suojella ihmisten henkeä ja terveyttä – etenkin iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien. Tämä peruslähtökohta mielessään Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi maanantaina erittäin kovan ja Suomen rauhanajan historiassa täysin poikkeuksellisen uutisen.

Maassa vallitsevat poikkeusolot, minkä nojalla aletaan soveltaa ihmisten perusoikeuksia rajoittavia valmiuslakeja.

Tähän asti on edetty maltillisesti ja asteittain, varovaisestikin, mutta nyt otetaan käyttöön järeimmät lainsäädännön tuntemat keinot. Hallituksen toimintatapa jättää sijansa kritiikille. Nyt ei ole kuitenkaan sen aika.

Ollaan yhtenä naisena ja miehenä edes tässä yhdessä asiassa hallituksen perustellun linjan takana. Hallituksen toimenpidelista on pitkä ja perusteellinen. Siinä ei ole kuitenkaan mitään sellaista, jota ei voitaisi toteuttaa.

Vasta toisena tärkeysjärjestyksessä – ja kaukana perässä – tulevat kriisin talousvaikutukset, silläkin uhalla, että juuri ne jättävät myös syvät jälkensä.

Pienet ja keskisuuret sekä etenkin palvelualojen yritykset ovat pahimmassa liemessä.

Euroopan keskuspankin ja myös Suomen Pankin lupaama kriisiapu yrityksille ja talousvaikeuksiin joutuville kotitalouksille on paikallaan. Lopulta kysymys on kuitenkin tekohengityksestä, jonka vaikutukset auttavat mahdollisesti vain pahimman yli.

Ratkaisevassa asemassa on tavanomainen taloudellinen toimeliaisuus. Se on nyt hirvittävän syvässä, mutta toivottavasti pian ohi menevässä lamassa.

Vakavilta vaurioilta ja pysyviltä muutoksiltakaan ei vältytä. Niiden arvioinnin aika tulee kuitenkin vasta myöhemmin.

Kriisistä ja taantumasta noustaan kyllä, ehkä hyvinkin nopeasti, mutta kaikki arviot elpymisen ajankohdasta ovat hapuilua, koska pandemian kokonaisluonne on hämärän peitossa.

Suomalaisilta vaaditaan nyt hyvin paljon kärsivällisyyttä ja sopeutumista. Yhteisvastuu etenkin ikäihmisten ja sairaiden hyvinvoinnista saa myös aivan uuden merkityksen.