Pääkirjoitukset

Syyntakeisen täytyy olla sairas

Onko
norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik, 33, mielisairas vai rikoksistaan vastuussa oleva syyntakeinen? Oslon käräjäoikeus päätti perjantaina yksimielisesti, että Breivik on syyntakeinen.

Ratkaisun pohjana oli kaksi mielentilatutkimusta. Ensimmäisessä katsottiin Breivikin olleen rikokset tehdessään psykoosissa ja näin syyntakeeton, toinen tutkimus päätyi toisenlaiseen lopputulokseen.

Tuomion jakamista väritti myös tieto siitä, että joukkomurhaaja halusi vankilaan. Mielisairaaksi julistamista hän ilmoitti pitävänsä maansa puolesta taistelevan sotilaan nöyryyttämisenä.

Breivikin tahto toteutui, oikeuden päätökseen hänen mielipiteensä ei silti varmasti vaikuttanut. Oikeusistuimen yksimieliseen tuomioon pääseminen on voinut vaatia oikeudenjakajien kesken pitkiä neuvotteluja.

Breivikin persoonalla ja mielentilalla on monta punnitsijaa. Asiantuntemusta edustavat varsinkin ne henkilöt, jotka pääsivät arvioimaan, onko joukkomurhaaja mielisairas vai niin sanottu täysipäinen ihminen.

Mielentilatutkijat jakautuivat kahteen leiriin. Kuinka suuresta mielipide-erosta perimmiltään on kysymys, sitä on ulkopuolisen vaikea hahmottaa.

Oikeutta jakaneet pääsivät myös perehtymään Breivikin sisimpään.

Niin norjalaiset kuin koko maailma voivat arvioida Breivikiä vain hänen kammottavien tekojensa ja sekavien puheittensa valossa.

Oslon käräjäoikeuden mielestä joukkomurhista on vastuussa syyntakeellinen ihminen, tästä huolimatta joukkomurhat pysyvät pohjattomasti sairaina tekoina.

Täysin puolustuskyvyttömien nuorten teloittamisesta Utöyan saarella vuosi sitten heinäkuussa vastasi mielipuoli.

Breivikin puheet oikeudessa tukivat tätä käsitystä. Oudot puheet salaseuroista ja Norjan pelastamisesta olivat harhaisen persoonan mielikuvitusmaailmasta.

Teoille on yritetty – ehkä liikaakin – hakea aatteellisia ja poliittisia selityksiä. Hänen ei voi katsoa edustavan mitään aatetta, koulukuntaa tai poliittista ryhmittymää.

Breivik edustaa ryhmää, jota kutsutaan yksinkertaisesti ja myös osuvasti murhaajiksi.

Käräjäoikeuden päätöksessä keskeistä on sittenkin tuomio, 21 vuotta vankeutta. Päätös tarkoittaa asiallisesti sitä, ettei hän vapaudu koskaan. Muuta vaihtoehtoa ei tässä tapauksessa ole: Breivik on eristettävä yhteiskunnasta loppuelämäkseen.

Hänellä ei ole paluuta minkäänlaiseen normaaliin elämään. Tämän mahdollisuuden kaataa jo kova yhteiskunnallinen paine.

Tuomio on vain pieni askel tiellä, joka siirtää Utöyan murhat historiaan. Vuoden 2011 heinäkuun terrori-iskut järkyttävät vielä kauan Norjaa, ei ainoastaan uhrien omaisia.

Tuomio jakaa Norjaa, sillä osa kansasta katsoi, että Breivik pitää eristää mielisairaalaan.

Uhrien läheisten ikävää ja tuskaa tuomio ei poista. Perimmäinen kysymys on sama: miksi? Vastauksen löytäminen nyt on yhtä mahdotonta kuin ennen oikeudenkäyntiä.