Pääkirjoitukset

Syyrian hädänalaisia on ehdottomasti autettava

Toivo pilkahti maanantaina sodan keskellä eläville syyrialaisille kahdessa merkittävässä kansainvälisessä kokouksessa.

Suomi isännöi Helsingissä YK:n pyynnöstä maailmanjärjestön Syyria-kokousta, jossa esiteltiin nykyisiä ja tulevia avustussuunnitelmia.

Satojentuhansien kuolonuhrien ja miljoonien pakolaisten Syyrian sota on maailman polttavin humanitäärinen katastrofi.

On käsittämätöntä, ettei maan tilannetta vieläkään tiedetä eikä tunneta tarpeeksi. Aivan kuin edelleenkin olisi epäselvää, onko syyrialaisia autettava. – Kyllä on, ja Suomen on tehtävä osansa.

Viime vuonna Suomi osallistui syyrialaisten auttamiseen YK-järjestöjen ja mm. Punaisen Ristin kautta koko lupaamallaan summalla eli 25 miljoonalla eurolla.

Peruste avun antamiseksi ei ole pelkästään humanitäärinen: Kestävin keino ehkäistä pakolaisuutta on parantaa ihmisten elinoloja siellä, missä ne ovat uhattuina.

Turkissa oleville miljoonille syyrialaisille on luotava edellytykset kotiinpaluuseen. Se tarkoittaa sitoutumista ja pitkää jälleenrakennusta.

Suomen tavoitteena on etenkin naisten ja lasten auttaminen. Paremmin perusteltua avustuskohdetta ei voisi olla.

Avustustoimet ja jälleenrakennus voivat onnistua vain, jos Syyriaan saadaan kestävä rauha.

Sodan osapuolet kokoontuivat maanantaina Kazakstanin Astanaan neuvottelemaan tulitauosta ja rauhanrakennuksen aloittamisesta. Merkittävää kokouksessa on se, että mukana ovat ensi kertaa myös Syyrian aseelliset kapinallisryhmät.

Tähän asti kaikki tulitauot ovat olleet tuomittuja epäonnistumaan. Nyt on toiveita, että rauhanprosessi saadaan edes jotenkin alkuun.

Syyrian umpisolmu on tullut siitä, kun ulkopuolisia maan asioihin sekaantujia on ollut tavattomasti. Pelissä on valtavasti eturistiriitoja.

Konferenssin takana ovat aktiivisuusjärjestyksessä Venäjä, Turkki ja Iran. Kaikkien rooli Syyriassa on kyseenalainen. Nyt kaikilla on kuitenkin toivottavasti tarve päästä vihdoin aidosti eteenpäin.

Yksi tärkeä osallinen on joukosta poissa. Yhdysvalloilla on Astanassa vain tarkkailijaedustus.

Iranille Yhdysvallat on perivihollinen – presidentin nimestä riippumatta. Venäjä taas käy kovaa peliä Donald Trumpin virkakauden alkaessa ja hakee uudesta presidentistä ehkä jopa epäpyhää liittolaista.