Pääkirjoitukset

Syyrian ja Turkin kriisi kärjistymässä

YK:n turvallisuusneuvosto pystyi sopimaan kannanotosta, joka tuomitsi Syyrian iskun Turkin puolelle. Ratkaisu syntyi sen jälkeen, kun myös Venäjä taipui ymmärtämään hyökkäyksen vakavuuden.

Syyrian puolelta viime viikolla Turkkiin ammuttu kranaatti surmasi siviilejä, naisen ja neljä lasta. Mikä oli iskun tarkoitus, jos sillä jokin tarkoitus oli, voi jäädä selvittämättä.

YK:n turvallisuusneuvoston kannanoton olisi pitänyt kaiken järjen mukaan saada Syyria kuriin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä sunnuntaina Turkin maaperään iskeytyi jälleen kranaatti.

Syyrian isku ei tällä kertaa vaatinut kaikeksi onneksi kuolonuhreja. Turkin armeija vastasi iskuun. Ei tarvita suurta ennustajaa toteamaan, että hyökkäykset rajan yli jatkuvat.

Turkin ja Syyrian välit ovat olleet jo kuukausikaupalla kireät. Kesällä Syyria ampui alas turkkilaisen sotilaskoneen, mikä sai aikaan kuohuntaa ja poliittista liikehdintää Turkissa.

Välien kireyttä selittää Syyrian melko tavalla hallitsemattomaksi paisunut sisällissota. Maan poliittisen johdon ote on heikko, vahvaksi ei voi arvioida myöskään armeijan johdon asemaa.

Kasvavassa sekasorrossa voi tapahtua outoja ja yllättäviä asioita, niin myös Syyriassa.

Syyrian johtajat laskevat Turkin viholliseksi, koska maa tukee diktaattori Bashar Al-Assadia ja hänen hallintoaan vastaan taistelevia kapinallisia. Turkki on ajat sitten puolensa valinnut.

Kahden puolen rajaa on suuri määrä sotilaallista iskuvoimaa. Turkissa on noin 80 miljoonaa asukasta, Syyriassa ainoastaan parisenkymmentä miljoonaa. Sen voimaa heikentää paljon yli vuoden kestänyt verinen sisällissota.

Turkki on Nato-maa ja erittäin tärkeä lenkki sotilaallisesti Yhdysvalloille. Syyria voi laskea saavansa jonkinlaista tukea Venäjältä.

Näköpiirissä ei ole Syyrian ja Turkin suurta yhteenottoa saati sotaa. Laskelmat ovat pettäneet kuitenkin ennenkin ja voi vain kuvitella, mitä seuraa, jos Syyrian hyökkäys saa aikaan pahaa jälkeä Turkin puolella.

Varmaa on ainakin se, että Turkki vastaa tuleen. Tähän armeija on valmis ja sillä on myös maan poliittiselta johdolta valtuudet voimatoimien käyttöön.

Tilanne alueella ei rauhoitu YK:n turvallisuusneuvoston tuomiolla. Tämän lääkkeen teho on jo ehditty punnita ja heikoksi todeta.

Ratkaisevassa roolissa on Syyrian sisäinen kehitys. Niin kauan kuin sisällissota jatkuu, myös maan rajat ovat enemmän tai vähemmän rauhattomia.

Tästä kertoo julmaa kieltä valtava pakolaisongelma. Syyrialaiset hakeutuvat maasta pois pelastaakseen henkensä. Hallituksen kostoiskut ovat raakoja, lempeydestä ei voi kiitellä kapinallisiakaan.

Tilanne on vakava, niin Turkin ja Syyrian rajalla kuin ennen muuta Syyriassa. Sisällissota jatkuu, koska kumpikaan osapuoli ei aio luovuttaa.

Aseita ja ammuksia maassa riittää.