Pääkirjoitukset

Syyrian pakolaisille ei löydy ottajia

Sisäministeriö etsii kuntia, jotka ottaisivat ensi vuonna vastaan aikaisempaa enemmän kiintiöpakolaisia. Kuntien talousahdinko syvenee pahaan aikaan: ei-vastaus on lähellä, jos kysymys ei ole välttämättöminä pidettyihin peruspalveluihin liittyvistä kuluista.

Yle Etelä-Savon kunnille tekemän kyselyn mukaan vain harva kunta on avaamassa oviaan Syyrian pakolaisille. Kysely tehtiin ennen viimeisimpiä valtionosuuksien leikkauksia.

Heikko talous, pula asunnoista ja halu käyttää rahat muihin tarkoituksiin ovat keskeiset syyt kieltäytyä.

Menokohtien vertailusta ei päästä, vaikka valtio osallistuukin kiintiöpakolaisista aiheutuviin kustannuksiin.

Ennen muuta kiintiöpakolaisuus on erotettava jyrkästi usein valitettavan sekavasta yleisestä maahanmuuttokeskustelusta. Ennakkoluulot ja asenteet tuppaavat tulemaan pintaan, vaikka tarjolla olisi miten paljon asiallista tietoa esimerkiksi siitä, miten kiintiöpakolaisten aito hädänalaisuus on tarkasti kontrolloitua.

YK varustaa pakolaisleirejään Lähi-idässä talventuloa varten. Hyytävä kylmyys on tullut; alueelle ennustetaan ankarinta talvea sataan vuoteen.

Syyrialaisia on joutunut pakenemaan kodeistaan arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä. Tarkka luku ei ole edes YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tiedossa. Lokakuun jälkeen on lähtenyt liikkeelle arviolta miljoona ihmistä.

Suurlähettiläs Kari Kahiluoto raportoi Beirutista, että apu on ollut Suomen mittakaavassa merkittävää, mutta tarpeeseen nähden erittäin, erittäin pientä. Tuon diplomaattisemmin ei asiaa voi sanoa.

Kahiluoto ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi ensi vuoden budjettiin 100 miljoonan euron lisäavun. Tähän mennessä avustussumma on ollut noin 20 miljoonaa.

Suurlähettilään arvioita on syytä kuunnella, vaikka varsinainen lisäapu onkin tiukassa.

Pakolaisia on parasta auttaa mahdollisimman lähellä heidän kotimaataan, jotta heidän kotiinpaluunsa olisi kriisin laannuttua edes teoriassa mahdollista. Siihenhän kaiken avun pitää tähdätä.

Suomi on vuodesta 2001 alkaen ottanut 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Ensi vuonna on luvattu ottaa vastaan ylimääräiset 500 Syyriasta pakenemaan joutunutta.

Määriä ei voi pitää suurina, eikä pakolaiskiintiön lisäyskään pitäisi olla kohtuuton ponnistus.

Läheskään kaikki vauraat maat eivät ole samassa rintamassa. Suomen voimin ei Syyrian hädänalaisia auteta, surullisinta kuitenkin on, ettei apua tahdo löytyä muualtakaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty moittii useita EU-maita ja etenkin Italiaa ja Britanniaa siitä, kun nämä eivät ole sitoutuneet lainkaan ottamaan vastaan syyrialaisia. Esimerkiksi rikas Ranska on luvannut ottaa saman verran kuin Suomi eli 500.

Syyrian kriisin selvittelyssä edetään valitettavasti lyhyin ja hitain askelin: vasta viime viikon lopulla vahvistui, että Syyriassa on käytetty kemiallisia aseita viime kesänä.