Pääkirjoitukset

Taantuma ei ehdi joulukauppaan

Kotimaiset kinkut riittävät tänäkin jouluna, vaikka pulasta varoiteltiin vakavissaan vielä marraskuussa. Suomalainen sianlihantuotanto on kiistatta alittanut jo kulutuksen, ja lihaa tuodaan ulkomailta entistä enemmän.

Tästä huolimatta kinkkupulasta ei ole tietoa. Ulkomaista kinkkua ei tarvitse ostaa siksi, että kotimaista ei olisi tarjolla. Huhujen levittäminen saattaa edistää myyntiä, mutta kun tiedot osoittautuvat syksy toisensa jälkeen perättömiksi, mainostemppu ei enää toimi. Jos kinkut joskus todella loppuvat, kukaan ei silloin usko myyntimiesten puheita.

Kauppa ennakoi, että joulukauppa käynnistyy toden teolla tässä viikonvaihteessa. Uskoon on vankkoja perusteita, sillä kansantalouden taantuma ei vielä koettele läheskään kaikkia kuluttajia. Kolmisen miljoonaa kuluttajaa sai veronpalautuksia sopivasti joulusesongin alussa. Ne koetaan tavallaan ylimääräiseksi tuloksi, jonka suuntaaminen kulutukseen ja erityisesti joulukauppaan ei tuota suuriakaan vaikeuksia.

Kaupan liitto ennakoi joulumyynnin kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Se on vähemmän kuin viime vuosina on totuttu, mutta suunta on edelleen nousujohteinen. Koko maahan tullut talvi ilahduttaa erityisesti urheiluvälineitä ja talvivaatteita myyviä kauppoja.

Kaupan näkökulmasta joulu ajoittuu erityisen sopivasti, kun aatto on maanantaina. Sitä edeltävä viikonloppu on oivallista ostosaikaa, kun suurin osa kuluttajista viettää vapaapäiviään.

Joulukaupan onnistumisella on suuri merkitys vuoden kokonaismyyntiin. Päivittäistavarakauppa kasvaa muihin kuukausiin nähden 25 prosentilla, ja yksinomaan ruokaa myydään viidennes enemmän kuin muina kuukausina keskimäärin. Merkillepantavaa on myös se, että jouluksi hankitaan enemmän kalliita laatutuotteita, herkkuja enemmän kuin muina juhlapyhinä.

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa käytiin kiivasta keskustelua kauppojen sunnuntaiaukiolosta. Tilanne ei ole vielä tyystin rauhoittunut, sillä muun muassa isänpäivänä, marraskuun 11. päivänä isot yksiköt saavat olla avoinna aluehallintoviraston luvalla. Esimerkiksi Lahdessa ja Kouvolassa sai palvella isänpäivänä, mutta Hämeenlinnassa sitä ei sallittu. Perusteena Itä- ja Kaakkois-Suomessa myönnetyille luville oli venäläisten turistien huomattava määrä.

Tilanne käy malliesimerkiksi huonosta ja ehdottomasti vanhakantaisesta hallinnosta. Venäläisturistien määrä ei voi olla perusteena, kun aukiolosta päätetään. Yrittäjän on saatava vapaasti päättää, milloin hän pitää kauppansa auki. Siihen ei tarvita valtion viranomaista ohjaajaksi ja vielä vähemmän määrääjäksi.

Kuluttajat ovat tottuneet palveluihin viikon jokaisena päivänä. Jos kauppoihin ei riittäisi asiakkaita, ne eivät olisi auki sunnuntaisin. Siitä seuraa aina myös lisäkuluja, mutta ilmeisesti ei niin merkittäviä, etteikö kauppoja kannattaisi pitää auki.