Pääkirjoitukset

Talous toipuu, katse siirrettävä horisonttiin

Suomi sukelsi syvälle, niin kuin lukemattomat muutkin valtiot.
Suomi elää viennistä ja teollisuudesta. Maan kilpailukyvyn varmistaminen on siksi ratkaisevan tärkeää.
Suomi elää viennistä ja teollisuudesta. Maan kilpailukyvyn varmistaminen on siksi ratkaisevan tärkeää.

Suomen talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa tämän vuoden keväästä alkaen.

Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen tilanteessa, jossa rokottaminen etenee ripeästi, liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva.

Kuluneella viikolla tuli siis vihdoinkin positiivisia uutisia yleensä niin varovaisesta valtiovarainministeriöstä.

Niitä on totisesti kaivattu, paitsi koronaepidemian jälkeen myös viimeisten 13 vuoden aikana.

Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset ovat pitkään koetelleet. Tämän seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022.

Bruttokansantuotteen ministeriö arvioi kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Tällaisia lukemia on nähty viimeksi joskus Nokian suuruuden aikoihin, mutta täytyy muistaa, että lähtötaso on matala ja vertailuluku alhaalla.

Suomi sukelsi talousmielessä korona-aikana syvälle, niin kuin monet muutkin. Kaikeksi onneksi pahimmalta on kuitenkin vältytty, sekä talous- että terveyspuolella.

Valtiovarainministeriön ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin.

Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.

Näin se valitettavasti menee. Suuretkin yritykset saattavat vielä olla vaikeuksissa, mikäli tautiryppäitä ilmenee, ja jos portit joudutaan sulkemaan. Tällainen tilanne on lähellä esimerkiksi Rauman telakalla – jo toista kertaa.

Vaikutukset kohdentuisivat tuhansiin ihmisiin ja satoihin yrityksiin – ja tämä on vain yksi esimerkki.

Pidemmällä sihdillä Suomessa on oleellista tukea työllisyyttä, investointeja, tuottavuutta ja maan kilpailukykyä. Koronakriisi väistyy kyllä aikanaan.

Menot