Pääkirjoitukset

Talousahdinko voiteli sote-sovun

Suomalaisen poliittisen järjestelmän mannerlaatat liikahtelivat sunnuntaina, kun hallitus ja oppositio löysivät yhteisen näkemyksen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa edetään. Tällaista yksituumaisuutta ei liene nähty sitten sotavuosien, sillä poliittiseen kulttuuriin kuuluu tietty jännite hallituspuolueiden ja opposition välille.

Kolmen vuoden ajan hallitus nimesi asiantuntijatyöryhmiä ja selvityshenkilöitä valmistelemaan mittavaa uudistusta. Ennen joulua se puristi kuitenkin oman esityksensä järjestämislaista, joka oli alkuvuoden lausuntokierroksella kunnissa. Esitystä on arvosteltu koko ajan muun muassa sen perustuslakia sivuavista ongelmista, joihin myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) viittasi sunnuntaina.

Ilmeisesti kuntien lausunnotkaan eivät rohkaisseet hallitusta enää jääräpäisesti jatkamaan torsoksi tiedetyn esityksen läpivientiä. Erilaisia näkemyksiä ja painotuksia oli myös hallituksen sisällä.

Nyt saavutetun yksituumaisuuden viitoittamana Suomeen syntyy vain viisi sote-aluetta, joiden ytimissä ovat viisi yliopistosairaalaa; Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on sote-alueilla ja kunnat ovat edelleen näiden palvelujen tuottajina. Järjestelmä sallii, kuten tähänkin asti, myös yksityisen palvelutuotannon. Hallinto järjestetään kuntayhtymiin, joiden jäseninä ovat kaikki kunnat.

Hallitus korosti tiedotustilaisuudessaan, ettei sote-uudistuksen rinnalla kuljeteta enää kuntauudistusta sen enempää kuin valtionosuusuudistustakaan, vaan ne elävät omaa elämäänsä. Tällä linjauksella oli ilmeisen keskeinen vaikutus, että oppositiopuolueet Keskusta ja Perussuomalaiset lähtivät pelastamaan hallituksen mittavaa reformia.

Puoluejohtajat laidasta laitaan korostivat, ettei uusi linja ole yhdenkään puolueen omittavissa, vaan kaikki antoivat periksi omista malleistaan. Mielenkiintoinen oli myös yhdestä suusta vakuuttelu siitä, että kysymys ei ole kuitenkaan kompromissista, vaan kokonaan uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon mallista. Tavallinen kansalainen voi luottaa saavansa kaikkia tarvitseminaan palveluita, tavanomaisia läheltä, joitakin etäämmältä.

Lujana liimana opposition ja hallituksen sovussa on yhteinen näkemys tasavallan kurjasta taloustilanteesta. Se ei yksinkertaisesti salli tärkeän rakenneuudistuksen vitkuttelemista saati vesittämistä vain puoluepoliittisten intressien takia. Nujakoinnissa on kulunut aikaa jo aivan liikaa.

Lähtiessään hallituksen kelkkaan oppositiojohtajat Timo Soini (ps.) ja Juha Sipilä (kesk.) saattavat silitellä myös omaa ministeritietään, sillä mielipidemittausten mukaan molemmat poliitikot ovat keskeisissä tehtävissä vuoden päästä pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen.

Nyt polun pää on vasta auki ja todellinen työ, yksityiskohtien hiominen voi alkaa. Valmis lakiesitys on määrä tuoda eduskuntaan syksyllä ja sitä valmistellaan tällä kertaa parlamentaarisesti peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla.