Pääkirjoitukset

Talousennusteissa taas sama virsi

Suomen talouden arveltiin kääntyvän tänä vuonna vajaan prosentin kasvuun edellisestä vuodesta. Nyt ennustelaitos toisensa jälkeen arvioi kasvun jäävän nollaan tai ainakin lähelle sitä.

Samalla ensi vuoden puolentoista prosentin kasvuennusteita rukataan alaspäin.

Ennusteisiin vaikuttavat muun muassa Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Venäjän talouden alamäen jyrkentyminen. Maan bruttokansantuote on lähes viiden prosentin laskussa.

Etenkin Kiinan kasvun hiipuminen vaikuttaa koko maailmantalouteen. Venäjä taas on Suomen tärkein kauppakumppani.

Viestit maailmalta ja omakohtaiset kokemukset vaikuttavat suomalaisten mielialoihin. Viime viikon lopulla julkaistun kuluttajabarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista uskoo työttömyyden pahenevan ja maamme talouden heikkenevän.

Tilastoilla on tapana ruokkia itse itseään. Kun kerrotaan, että työttömyys pahenee, ryhdytään säästämään pahan päivän varalle. Mitä enemmän säästetään, sitä nopeammin ja varmemmin se paha päivä tulee.

Myös EK:n julkaisema yritysten luottamusindikaattori kertoo keväisen optimismin vaihtuneen negatiivisiin odotuksiin.

Mielialoihin eivät ole juuri vaikuttaneet talouden positiiviset uutiset. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä moneksi vuodeksi, metsäteollisuus nousee ahdingosta, kun kartongin ja sellun kysyntä kasvaa maailmalla, ja monet pienet ja keskisuuret korkean teknologian yritykset tekevät läpimurtoja.

Suomi luo nahkaansa, sanoi Risto E.J. Penttilä ja osui aika hyvin oikeaan.

Työpaikat syntyvät nyt keskisuuriin ja pieniin yrityksiin ja korvaavat perinteisen teollisuuden menetettyjä työpaikkoja. Muutos on kuitenkin vasta alussa, eikä Nokian kännykkäbisneksen ja yli kahdenkymmenen paperikoneen alasajoa korvata hetkessä.

Edessä on vuosikymmenen mittainen nahanluonti. Eikä se tapahdu ilman tuskaa ja kovaa työtä.

Tarvitaan myös positiivista asennetta. Tulevaisuutta ei pidä nähdä vain ongelmien, vaan myös mahdollisuuksien kautta.

Vähäpätöinen asia yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta ei suinkaan ole hallituksen lanseeraaman yhteiskuntasopimuksen mahdollinen synty.

Se poikisi oikeaa virettä, yhteistyöhenkeä, parantaisi kilpailukykyä ja ostovoimaa.

Päivän lehti

9.4.2020