Pääkirjoitukset

Talouskasvu uhkaa jäädä vaisuksi

Suomen talouden kivijalka on työllisyys. Jos kykenemme nostamaan työllisyysasteen yli 75 prosentin, leikkauslistat lyhenevät ja kansantalouden koko suhteessa julkiseen velkaan pienenee.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kuuluu entisiin työreformimiehiin. Hänellä on selkeä käsitys toimenpiteistä jo nyt. Kuva: Arttu Laitala
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kuuluu entisiin työreformimiehiin. Hänellä on selkeä käsitys toimenpiteistä jo nyt. Kuva: Arttu Laitala

Suomen talouden synkeät arviot pohjautuvat olettamaan, ettei täällä tehdä merkittäviä korjausliikkeitä talouteen ja työmarkkinoille.

Hallitus on pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla sitoutunut ohjelmaan, jossa mainitaan 30 000 uudesta työpaikasta. Nyt rimaa on nostettu korkeammalle.

Marin haluaa venyttää työllisyysohjelman julkituloa. Alun perin oli puhe syyskuusta. Nyt pääministeri sanoo ympäripyöreästi, että tämän vuoden aikana.

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mielestä hallitusohjelman kirjauksesta on pidettävä kiinni eli syyskuun budjettiriihessä pitää tehdä työllisyyden parantamiseen tähtäävät linjaukset.

Matti Vanhanen (kesk.) suhtautuu asiaan hyvin pragmaattisesti. Hän tietää päätösten vaikeuskertoimen.

Ikäviä päätöksiä ei voi kuitenkaan enää juosta pakoon. Niitä on nyt pakko tehdä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, työttömyyseläkeputken poisto, koeaikojen edelleen pidentäminen jne.

Tällaisten ja muiden työllisyyttä helpottavien päätösten läpivienti on äärimmäisen vaikeaa.

Suomen talouden kivijalka on työllisyys. Jos kykenemme nostamaan työllisyysasteen yli 75 prosentin, leikkauslistat lyhenevät ja kansantalouden koko suhteessa julkiseen velkaan pienenee.

Valtiovarainministeri Vanhanen kuuluu entisiin työreformimiehiin. Hänellä on selkeä käsitys toimenpiteistä jo nyt. Näitä toimenpiteitä tukevat asiantuntijalausunnot. Paikallinen sopiminen, joustavat palkkausmallit ja työttömyysputken katkaisu; Ruotsista löytyy esimerkkejä siitä, miten putken katkaisu nosti etenkin ikääntyneiden työllisyyttä.

Mielenkiintoista on nähdä, miten Vanhasen ajatukset käyvät Sanna Marinin kanssa yksiin. Löytävätkö he yhteisen linjan, jonka kanssa sitten ryhdytään keskustelemaan työmarkkinaosapuolten kanssa?

Ilman työmarkkinajärjestöjä ei uudistuksia kyetä Suomessa ajamaan. Hallituksen yksipuolisesti päättämistä työelämää koskevista uudistuksista meillä on huonot kokemukset.

Kesän helteilläkin ehdittiin jo keskustella hallituksen hajoamisesta suurten linjaerojen takia. Keskustalla ja vihreillä ei kuitenkaan ole varaa lähteä uusiin vaaleihin kymmenen prosentin kannatuksella.

Tappion pelko on se liima, joka pitää nyt hallituksen koossa tiukoissakin paikoissa.

Päivän lehti

15.8.2020