Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa vuodentakaisesta alle prosentin, mutta laski edelliskuukauteen verrattuna, kertoi Tilastokeskus viime viikolla.
Kokonaistuotannon muutos enteilee Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen (KL 17.7.) mielestä jo taantumaa ja nousukausi näyttää hänen silmissään jäävän harmillisen lyhyeksi.
Kaikki ekonomistit eivät toki ole ainakaan vielä yksimielisiä taantuman porttien kolistelusta, mutta esimerkiksi OP:n Reijo Heiskanen näkee, että vaisu kehitys koko euroalueella jatkuu.
Siitäkään ei suurta iloa olisi, jos Euroopan keskuspankki päättäisi laskea korkoja. Korot ovat jo niin matalalla.
Suurten pörssiyhtiöiden osavuosikatsaustiedoista ei voi vetää suoraa linjaa kansantalouden lukuihin, mutta jonkinlaista suuntaa niistä voi yrittää aistia.
Toistaiseksi negatiivisia uutisia on tullut myönteisiä yllätyksiä enemmän. Viime viikolla Finnairin, Wärtsilän, Cargotecin tai Nordean tulokset ja näkymät eivät sijoittajia miellyttäneet, joten yhtiöiden kurssit niiasivat.
Iso osa kotimaisista pörssijäteistä ei toisaalta ole vielä julkistanut menneen neljänneksen tuloksiaan.
Jos ulkomaankauppa ei syksyllä vedä entiseen malliin ja myös kotimainen kysyntä on odotettua vaisumpaa, on Antti Rinteen (sd.) hallituksella totinen paikka. Hallituksen kova ja kunnianhimoinen työllisyystavoite saattaa karata mahdollisessa taantumassa kauemmas.
Handelsbankenin Tiina Heleniuksen mukaan (KL 17.7.) Suomen talous on nyt käännekohdassa, jossa se on aiempaa haavoittuvaisempi ulkoisille talousiskuille.
Työllisyyden kasvu hidastuu, mutta palkkakustannukset kasvavat, mikä puolestaan tietää yritysten kannattavuuden rapautumista. Toivoa sopii, ettei syksyllä tästä syystä nähdä suurta ja laajaa yt-kierrosta.
Kasvun hidastuminen on näkynyt myös kuluttajien varovaisuutena. Käyttäytymismuutokset saavat helposti aikaan itseään ruokkivan negatiivinen kierteen. Suurin selittäjä Suomen talouskäyrille löytyy kuitenkin ulkomaankaupasta.
