Pääkirjoitukset

Talousrikollisuus rehottaa yhä

Talousrikollisuus rehottaa Suomessa entiselleen malliin. Johtopäätöksen voi vetää siitä, että rikoshyötynä takaisin saadut summat ovat pysyneet entisellään, eivätkä arviot talousrikollisuuden kokonaismäärästä ole muuttuneet.

Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on monessa yhteydessä todennut, että talousrikollisuus tekee valtion verokertymään viiden miljardin euron loven vuositasolla.

Rikoshyötyjä saadaan keskimäärin takaisin vain noin 50 miljoonaa vuodessa.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemisestä on puhuttu Suomessa vuosikausia. Jyrki Kataisen (kok.) johtama kuuden puolueen hallitus sopi tähän tarkoitukseen 20 miljoonan euron lisämäärärahan. Päätös oli oikea, mutta täysin riittämätön.

Valtioneuvostossa tunnustetaan, että panostukset talousrikollisuuden torjuntaan tulevat moninkertaisesti takaisin. Tästä huolimatta lisäpanostuksista jatkossa ei ole varmoja takeita.

Talousrikollisuus keskittyy pääkaupunkiseudulle, lähinnä Helsinkiin. Etenkin rakennusalalla törmätään harmaaseen talouteen. Urakat on jaettu alihankkijan hankkijoille ja työvoima hankitaan ulkomaisten rekrytointifirmojen kautta. Näin rahaliikenteen, verojen ja muiden lakisääteisten maksujen seuraaminen menee vaikeaksi.

Ihmetystä aiheuttaa se, etteivät rehelliset yrittäjät puutu nykyistä aktiivisemmin talousrikollisuuteen, vaikka sitä havaitsevatkin. Syyksi sanotaan yrittäjien arkuutta puuttua kiusalliseen asiaan.

Monet rehelliset suomalaisyrittäjät ovat vetäytyneet kiltisti pääkaupunkiseudun tarjouskilpailusta ja todenneet tilanteen mahdottomaksi sen paremmin erittelemättä.

Myös suomalainen tuomiokäytäntö on varsin helläkätinen saatuun talousrikoshyötyyn nähden, eikä se näin toimi ennalta ehkäisevänä pelotteena.

Talousrikollisuuden haitat eivät jää verotulojen saamattomuuteen. Siitä syntyy paljon muutakin vahinkoa yhteiskunnalle. Ensinnäkin rehellisesti toimivat, veronsa ja muut lakisääteiset maksunsa hoitavat yrittäjät eivät kykene kilpailemaan urakoista tasavertaisesti talousrikollisten kanssa.

Näin esimerkiksi rakennusalalta häipyy ihan terveitä yrityksiä ja rehellisiä yrittäjiä.

Talousrikollisuus tuo helposti mukanaan myös muuta rikollisuutta, kuten rahanpesua, ihmiskauppaa, laitonta maahanmuuttoa jne.

Pitkälle ketjutettujen urakoiden, jotka vielä ovat hämäräfirmojen hoidossa, laadunvalvonta jää niin ikään heikoksi. Siitä on lukuisia esimerkkejä.

Yksistään Helsingissä toimii yrityksiä, joiden töistä merkittävä osa koostuu virheellisen rakentamisen tai heikon laadun korjaamisesta.

Ammattipiireissä ihmetystä aiheuttaa se, että julkisissakin rakennusprojekteissa saattaa hääriä hämäräfirmoja, joiden toiminnan laillisuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Välinpitämättömyys tulee ensimmäisenä mieleen.

Päivän lehti

1.4.2020