Pääkirjoitukset

Talousviisailta kolmen kohdan strategia

Ruotsin entisen valtiovarainministerin Anders Borgin ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laatima tiekartta Suomelle kohti parempia aikoja sisältää sangen vähän kokonaan uusia, vielä sanomattomia keinoja ja ehdotuksia.

Kaksikko luottaa kolmen kohdan strategiaan. Kilpailukyky palautuu äärimmäisellä palkkamaltilla, työperäistä maahanmuuttoa tuntuvasti lisäämällä sekä tuottavuutta kohentamalla.

Esityksen kärjet ovat otsikkotasolla varmasti koko lailla kohdallaan, mutta kun mennään niiden käytännön toteutukseen, alkavat vaikeudet. Työmarkkinajärjestöt eivät antaneet palkkasopimuksella vetoapua työtään lopettelevalle hallitukselle, vaan ratkaisu siirtyi kesään. Työelämän pelisääntöjen uudistustyökin on lähes halvaantunut, mikä kielii syvästä luottamuspulasta osapuolten kesken.

Tällaisessa asenneilmapiirissä voi olla vaikeata mennä vaatimaan maltillista, jopa nollaratkaisua kesän palkkaneuvotteluista. Tuskin yksikään etujärjestö kuitenkaan kykenee hahmottamaan maan kokonaisedun ja sen edellyttämät muutostarpeet. Kriisitietoisuuden puutteesta ei varmasti ole kysymys, vaan järjestöille ensisijaista ovat jäsenten edut.

Mikäli kaksikon pohjapaperi jalostuu käytännön toimiksi, liipaisimella ovat vuorotteluvapaat, muutokset työttömyysturvaan ja työuriin. Ne ovat niitä kuuluisia saavutettuja etuja, joista osittainenkin luopuminen olisi heikkouden merkki ja siksi ylivoimaisen vaikeata.

Jatkuvasti pahenevan työttömyyden kiroissa on kenelle tahansa eikä vähiten maan hallitukselle, vaikea uskottavasti perustella, miksi työvoimaa olisi houkuteltava maan rajojen ulkopuolelta. Turvapaikan hakijat ja työn perässä maahan muuttavat ymmärretään yhdeksi ja samaksi ryhmäksi, vaikka sitä ne eivät ole.

Kansakunta ikääntyy ja suuret ikäluokat ovat pian eläkkeellä. Alhaista syntyvyyttä on korvattava maahanmuutolla, jos nykyiset työt ja vähän enemmänkin aiotaan myös tulevina vuosikymmeninä hoitaa.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) viime syksynä Borgilta ja Vartiaiselta tilaama raportti käy keskustelun pohjaksi, mutta se ei yksin ratkaise mittavia ongelmia. Sen laatijoiden talouspoliittiset ansiot ovat kiistattomia, jos kohta Juhana Vartiaisen viimeviikkoinen näyttävä loikka sosiaalidemokraateista kokoomukseen ja sen kansanedustajaehdokkaaksi, politisoi esityksiä ehkä tarpeettomastikin.

Raportin todellinen painoarvo punnitaan vasta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen, kun uuden hallituksen ohjelmasta neuvotellaan. Voi käydä niinkin, ettei perinteistä, monikymmensivuista ja yksityiskohtiin menevää hallitusohjelmaa edes laadita.

Tuleva hallitus saattaa aloittaa työnsä tiukan, kärkihankkeet sisältävän strategiapaperin turvin ja vasta myöhemmin paneudutaan yksityiskohtiin. Siinä vaiheessa Borgin ja Vartiaisen ehdotukset voidaan läpivalaista yksityiskohtaisesti.

Päivän lehti

1.4.2020