Pääkirjoitukset

Talvivaara ei lannista alan uskoa

Velkojen saneerausmenettely käynnistyy kaivostoimintaa harjoittavassa Talvivaara Sotkamossa. Se on Talvivaaran tytäryhtiö ja emoyhtiön velkojen saneerauksesta tehtiin päätös jo marraskuussa.

Raskaasti velkainen kaivosyhtiö pelastuu konkurssilta ainakin vuodeksi, jonka saneerausmenettelyn arvioidaan kestävän. Konkurssi ei edelleenkään ole kokonaan poissuljettu vaihtoehto, sillä läheskään kaikki velkasaneeraukset eivät onnistu, vaan raukeavat lähinnä lisärahoituksen puutteeseen.

Välittömältä konkurssilta Talvivaaran pelasti belgialainen kaivosyhtiö Nyrstar, joka yhtiön huomattavana velkojana taipui lopulta puoltamaan saneerausmenettelyä.

Kaivosyhtiö ui syvällä, sillä on velkaa 1,5 miljardia euroa, josta suurin osa, niin ikään velkaiselle emoyhtiölleen, 930 miljoonaa euroa. Velkojien valmius luopua suuresta osasta saataviaan ei yksin riitä, vaan yhtiön on saatava taas lisää rahaa.

Tuskin valtion sijoitusyhtiö Solidium lähtee yksin rahoittamaan kaivosyhtiötä, vaan rahaa pitää löytyä myös pääomamarkkinoilta joko Suomesta tai ulkomailta. Rahoitusjärjestelyt vaativat yhtiöltä ankaraa ponnistelua kolhiintuneen luottamuksen palauttamiseksi sijoittajapiireissä.

Talvivaara on nostattanut synkän varjon koko suomalaisen kaivannaisteollisuuden ylle. Kaivosten avaamisessa ja jalostusprosessin teknologiassa on tehty monia virheitä, vääriä laskelmia ja valintoja.

Kielteinen julkisuus ei kuitenkaan ole horjuttanut alan mainetta kotimaan rajojen ulkopuolella. Kanadalainen Fraser-instituutti listaa Suomen maailman kaivosystävällisimmäksi maaksi, ja myös ympäristönsuojelun mallimaaksi, joskin kaivosalan ympäristöosaamisessa on parantamisen varaa. Siinä mallia pitäisi ottaa Ruotsista, joka on samassa tutkimuksessa arvosteltu etevimmäksi ympäristöosaajaksi.

Pohjoismaat koetaan turvallisiksi investointikohteiksi, sillä alan perustutkimus on laadukasta, yhteiskunnat vakaita, väestö koulutettua ja suhtautuminen kaivannaisteollisuuteen on myönteistä.

Valtiovaltakin ottaa tosissaan kaivostoiminnan kehittämisen ja näkee sen tulevaisuuden alana. Opetusministeriö myönsi hiljattain Oulun yliopistolle 300 000 euron lisämäärärahan kaivosalan koulutuksen kehittämiseen. Se on toki hyvä alku, joskaan ei vielä riitä kovin mittaviin koulutuspanostuksiin.

Kaivosalan koulutus- ja tutkimustehtävä sopii hyvin juuri Ouluun, sillä se on lähellä maan tärkeimpiä malmiesiintymiä, potentiaalisia kaivoksia. Luoteis-Venäjältä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin ulottuva suuri ja monipuolinen Fennoskandian kilpenä tunnettu malmiesiintymä on lähellä.

Talvivaaran karut kokemukset on hyödynnettävä niin, ettei samoihin virheisiin sorruta toista kertaa. Karuista koettelemuksista huolimatta kaivosala on Suomessa vahvistumassa ja luomassa uusia työpaikkoja alueille, joilla niistä on ollut jo pitkään puutetta. Tuottavat kaivokset ja laadukas ympäristönsuojelu eivät ole toisiaan poissulkevia toimintoja, kunhan kaikki asiat hoidetaan kunnolla.