Pääkirjoitukset

Talvivaara jälleen otsikoissa

Joko taas? Tähän kysymykseen Talvivaaran kaivoksen johto ei voi vastata ainoastaan ”kyllä”. Nyt on korkea aika perin pohjin selvittää, missä mallissa ovat kaivoksen ympäristöä turvaavat järjestelyt.

Talvivaaran kaivoksen vuoto paljastui sunnuntaina. Ainakaan vuorokaudessa tehtaan edustajat eivät kyenneet tarkentamaan vuodon kohtaa.

Tässä ei edes ole ihmettelemistä, sillä isolla kaivoksella on valtava jätevesiallas ��� virallisesti kipsisakka-allas. Kun suuri määrä jätepitoista vettä karkaa omille teilleen, on vuotokohdan paikantaminen tietysti äärimmäisen hankalaa.

Epäilemättä vuoto tukitaan – toinen asia on sitten se, kuinka paljon jätevettä on päässyt luontoon ja mitkä ovat saasteen vaikutukset tehtaan ympäristön luonnolle.

Vesi on tunnetusti virtaava ainetta ja tästä perin yksinkertaisesta syystä on laskettavissa, että saasteet kulkeutuvat hyvinkin kauas rikkoutuneesta jätealtaasta.

Mitä Talvivaarassa on tarkasti ottaen tapahtunut, se voi olla vielä muutaman päivänkin hämärän peitossa.

Alustavien tietojen valossa on kysyttävä, miksi jätteet virtaavat Talvivaaran kaivoksen altaasta jälleen luontoon. Kun kerta on kolmas, eikö kahdesta aiemmasta vuodosta ole mitään opittu?

Pohjoisen Suomen kaivosten ympäristöongelmista on puhuttu paljon, sekä asiaa että asian vierestä. Usein hyvinkin kuumien puheiden keskellä on ollut juuri Talvivaara.

Tästä syystä olisi voinut kuvitella, että kaivoksen johto tekee kaikkensa ympäristön suojelemiseksi. Talvivaaran maine oli jo kolhiintunut ja uusin jätevuoto likaa entisestään sen julkisuuskuvaa.

Päävastuullinen on kaivosyhtiö, mutta sukat kuivana eivät jätevuodosta selviä välttämättä myöskään viranomaiset. Jälleen kerran on vakava paikka miettiä, onko kaivosten valvonta ajan tasalla.

Vahvasti vaikuttaa siltä, että viranomaisten työssä on korjattavaa – ehkä paljonkin.

Kaivoksen pyörittäminen ei ole maailman yksinkertaisimpia tehtäviä, silti on aivan selvää, että kaivosten jätteiden on pysyttävä niille varatuissa altaissa.

Mikäli ympäristö on vaarassa todennäköisten jätevuotojen takia, ei kaivoksen käynnistämiseksi pidä antaa lupaa.

Talvivaaran päästö on herkkupala Suomessa päätään nostavalle kaivosten vastaiselle liikkeelle. Äärimmäiset mielipiteet saivat jälleen tukea vaatimuksilleen. Jopa kaivosten sulkemista on esitetty.

Kaivokset ovat tulleet jäädäkseen. On Suomen onni, että kaivoksia on avattu ja alalla on erittäin valoisa tulevaisuus.

Kaivokset tarjoavat jo nyt paljon työtä Pohjois-Suomen työttömyysalueilla. Tätä puolta ei pidä etelässä unohtaa!

Saattaa olla, että sinänsä jalo ja kannatettava halu tukea yritystoimintaa ja työllisyyttä on työntänyt taka-alalle ympäristön suojelua koskevia määräyksiä.

Liika kiire tahtoo kostautua.

Päivän lehti

2.4.2020