Pääkirjoitukset

Telakkapuheissa suuri näköharha

Jotain yllättävää pitää tapahtua, jos pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ryhtyy junailemaan valtiota telakan omistajaksi tai peräti telakan perustajaksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) linjasi keskiviikkona, ettei valtion pidä lähteä telakan omistajaksi. Urpilainen myös vakuutti hallituksen tehneen kaikkensa, jotta STX:n Turun telakka olisi saanut risteilijätilauksen.

Urpilaista ennen äänessä oli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.). Hän torjui myös esitykset valtion siirtymisestä laivanrakennuksen rahoittajasta telakoiden omistajaksi.

Oppositiossa perussuomalaiset kirjoittaa parhaillaan välikysymystä Turun telakan tilaustappiosta.

Puolueen punainen lanka on jossittelu: jos valtio olisi myöntänyt risteilijän rakentamiseksi paljon puhutut 50 miljoonaa euroa, alus rakennettaisiin Turussa.

Ikävän kylmien tosiasioiden kanssa jossittelulla on vähän tekemistä, sillä eteläkorealainen STX ei luvannut tilausta Turkuun millään ehdoilla.

Keskustan veteraanipoliitikko Mauri Pekkarinen ei tyydy kirjoituspuuhiin vaan kaavailee valtiosta STX:n omistajaa. Hänen mallinsa on valtion ja yksityisen rahan liitto, jonka voimin Turun telakka saisi uuden omistajan.

Yksityinen raha sijoittaa kohteeseen, josta on odotettavissa taloudellista tulosta. On vaikea kuvitella, mikä tekisi raskaasti tappiollisesta Turun telakasta kiinnostavan sijoituskohteen.

Miksi valtion pitäisi osoittaa rahaa tappiolliseen liiketoimintaan? Ei kai Pekkarinen kuvittele, että valtiolla on taikasauva, joka taikoo telakan tappiollisesta voitolliseksi?

Jos sauva olisi olemassa, sille olisi käyttöä muuallakin kuin telakkateollisuudessa.

Pelissä olisivat veronmaksajien rahat. Muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla valtio olisi vasta koko tavalla vallaton telakan vähemmistöosakas.

Nyt olisi hyvä muistaa myös keskeisten asioiden mittasuhteet: Ranskan valtio sijoitti STX:n telakkabisnekseen satoja miljoonia euroja!

Käytävässä keskustelussa syntyy väkisin valtava näköharha, kun verrataan Ranskaa ja Suomea.

Vieläkään ei oikein ymmärretä, että talouden suurvalta Ranska halusi laivatilauksen ja sitä myöten pienen talouden Suomi oli tuomittu häviämään työllisyydelle tärkeä kaksinkamppailu.

Menossa taitaa olla yleinen ilmiö. Kun tuska kasvaa, pintaan nousee entistä epätoivoisempia ja huonompia ideoita vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Valtion omistuksia on vähennetty, jopa kokonaan purettu. Tämä on ollut linja, jota myös keskusta on tukenut hallitusvastuussa ollessaan.

Parhaillaan valtionomistuksesta vastaava kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) hakee ostajaa suurelle nipulle valtion omistaman Finnairin osakkeita.

Päivän lehti

2.4.2020