Pääkirjoitukset

Terve itsetunto vahvistaa puolustuskykyä

Täsmäohjus osui maaliinsa. Monille päättäjillekin oli uutinen, toivottavasti erittäin iloinen sellainen, että Suomen puolustuskyky on korkealla tasolla.
Panssarihaupitsi K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari esiteltiin kaksi vuotta sitten helmikuussa Parolannummella. Kuva: Pekka Rautiainen
Panssarihaupitsi K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari esiteltiin kaksi vuotta sitten helmikuussa Parolannummella. Kuva: Pekka Rautiainen

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kohahdutti viime viikolla: Suomella on Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat – heti merkittäväksi sotilasmahdiksi tiedetyn Turkin jälkeen.

Lisäksi kenraaliluutnantti lateli: ”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö. Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, Norjalla samoin 24. Meillä on tuhat.” (HS 12.2.)

Täsmäohjus osui maaliinsa. Monille päättäjillekin oli uutinen, että Suomen puolustuskyky on korkealla tasolla.

Tykkimäärien vertailussa on tosin muistettava, ettei Ruotsilla ole metriäkään sellaista maarajaa, jonka puolustamiseen olisi tarvetta varautua tykistön tulivoimalla.

Omakehu ei ole koskaan varsinaisesti kuulunut puolustusvoimien tiedotusstrategiaan. Enemmänkin on ollut tapana valittaa puutetta ja kurjuutta.

Nyt on aika muuttunut itsetuntoisempaan suuntaan. Suomalaissotilaat ovat päässeet näyttämään kansainvälisissä operaatioissa kykyjään ja kuulemaan arvioita valmiudestaan.

Puolustushaarojen välillä ei ilmeisen aidosti ole myöskään enää hankintakateutta.

Ilmavoimien massiivinen HX-hanke ja merivoimien vastaava, mutta rahallisesti vaatimattomampi Laivue 2002 -hanke hallitsevat julkisuutta. Maavoimat on vahvistunut asteittain, ”kustannustehokkaasti”.

On onnistuttu siinä, mikä on ollut tavoitekin kuluneella maavoimien vuosikymmenellä.

Panssariprikaati kantaa leiviskänsä suorituskyvystä. Leopard-taistelupanssarivaunut ja K9-panssarihaupitsit ovat armeijan raskainta rautaa.

Paraskaan kalusto ei takaa tuloksia ilman ajanmukaista varusmieskoulutusta.

Jo noin kolmannes nuorista miehistä ei käy armeijaa, ja samaan aikaan ikäluokat pienevät. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen laajentaminen on yksi keino katoa vastaan.

Puolustusvoimien on osattava elää ajassa. Menneet ovat menneitä. Suomalaiset nuoret elävät aivan erilaista elämää kuin vain vähän aikaa sitten. Siihen on osattava sopeutua.

Nuorten yleistyneet mielenterveysongelmat ovat laaja-alaisen huomion vaativa yhteiskunnallinen kipupiste, mutta niitä vastaan armeijan keinot tulevat auttamatta myöhässä.

Menot