fbpx
Pääkirjoitukset

Terveysbyrokratia hukkasi ihmiset terapiajonoon – Kahden vuoden odotus on katastrofaalisen pitkä

Mielenterveysongelmat työnnetään edelleen helposti sivuun, jos ihmisellä ei päälle päin näytä olevan hätää. Kuva: Heini Suvisuo

Mielenterveysongelmat ovat olleet jo pitkään suomalaisten kansantauti, joka on yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Suomalaisten mieltä on hoidettava paljon nykyistä paremmin, etenkin nuorten, joilla on elämä edessään. Yksi jäävuoren huipuista paljastui hiljattain Hämeenlinnassa.

Kymmenet ihmiset ovat joutuneet aivan liian pitkään jonottamaan pääsyä terapiatarpeen arviointiin. Asia, jonka olisi pitänyt olla paikallisten terveyspalveluiden tiedossa ja hoidossa, tuli julki hämeenlinnalaisen perheenäidin, Eevan, 30, kerrottua tilanteestaan Hämeen Sanomissa .

Eeva sai lokakuussa vuonna 2020 terveyskeskuslääkäriltä lähetteen terapiatarpeen arviointiin. Kun sitä ei kuulunut, hän teki asiasta muistuksen huhtikuussa. Vastaus tuli kesäkuussa, vieläpä osittain virheellisessä muodossa.

Keskeinen selitys oli valtakunnallinen psykiatripula ja se, ettei Hämeenlinnalla ole liikkumavaraa vastata alan palkkakilpailuun.

Nämä ovat aivan erinomaisia selityksiä, mutta niiden lateleminen vastauksena yksittäisen ihmisen hätähuutoon on kohtuutonta.

Kahden vuoden jonotus on katastrofaalisen pitkä. Sen kuluessa ongelmat ovat olleet – valitettavan todennäköisesti – vain pahenemaan päin.

Hyvää on se, että Hämeenlinnan kaupunki on myöntänyt virheensä ja arvioita odottaneille on luvattu ratkaisu “mahdollisimman pian”. Nyt kun lupaus on annettu, se on myös pidettävä.

Selitys, joka mukaan arviointi maksaa liikaa, on kestämätön. Se vasta maksaakin sekä inhimillisesti että rahallisesti, kun hoitoonpääsy viivästyy.

Kuluttajaliitosta on todettu, että kunnalla on velvollisuus ostaa palvelu joltakin muulta palveluntuottajalta tai tarjota palveluseteli , jos se ei pysty tekemään arviontia erikoissairaanhoidon hoitotakuun enimmäisajassa, joka on puoli vuotta.

Ei ole uutinen, että psykiatreista on pulaa. Niin on kaikista hoitoalan ammattilaisista. Mieluummin pitäisi kysyä, miksi he eivät riittävästi hakeudu töihin julkiselle puolelle.

Terveyskeskuslääkärin lähetteen takana on vakava huoli siitä, että terapian tarve on syytä selvittää ja saada apua ihmiselle. Hämeenlinnan terveysbyrokratia näyttää hukanneen ihmisensä.

Kovin usein – ja velvoittavasti – puhutaan aikaisesta hoitoon hakeutumisesta, eli siirretään vastuu sairastuneelle. Miten sinne hakeutuu, jos systeemi sakkaa? Ihmisten mielenterveysongelmat jäävät edelleen aivan liian helposti sivuun.

Kun terapiatarvejonot on selätetty, pitää myös hoitoa eli ennen kaikkea tehokasta terapiaa olla saatavilla.

Eduskuntaa myöten esillä olleen terapiatakuun tarve on maassa ilmeinen. Sekään ei kuitenkaan auta, jos takuun mukaisesti ei toimita.

Menot