Pääkirjoitukset

Terveyskeskustyössä on parantamisen varaa

Terveyskeskuslääkärin työtä olisi vara tehostaa antamalla hoitajille osa lääkärien paperi- ja rutiinitöistä. Se taittaisi tai ainakin hillitsisi lääkärivajeen kasvua.
Terveyskeskuslääkäreitä on liian vähän ja heilläkin aikaa kuluu toissijaisiin tehtäviin. Kuva: Juhani Salo
Terveyskeskuslääkäreitä on liian vähän ja heilläkin aikaa kuluu toissijaisiin tehtäviin. Kuva: Juhani Salo

Terveyskeskusten lääkäritilanne 2019 -kyselytutkimus paljastaa, että terveyskeskuslääkärin työajasta jopa viidennes kuluu tehtävissä, jotka kuuluisivat paremmin muille ammattiryhmille.

Työnkuvan järkeistämisvaateelle antaa pontta sama kattava tutkimus, jonka mukaan terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut lähes kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Sijaisten määrän kasvukin on taittunut, kun heitä on vaikea saada terveyskeskuksiin, ja ostopalveluiden käyttö on lisääntynyt.

Lääkäripula koskee koko maata. Lääkärivaje tuntuu myös Kanta-Hämeessä, vaikka monessa sairaanhoitopiirissä pula on polttavampi.

Terveyskeskuslääkäreitä houkutellaan eri puolilla maata myös ylimääräisillä palkanlisillä.

Terveyskeskuslääkärien toissijaiset tehtävät ovat perua avustavan henkilöstön vähentämisestä. Jos tai kun niukat henkilöresurssit syövät sitä tärkeintä hoitotyötä, kehityksessä ei ole järjen hiventä.

Ei lääkärien pitäisi joutua käyttämään työaikaansa varsinkaan tilastointiin tai toimistotyöhön saati vastaanottohuoneen varusteluun.

Viime lokakuun alussa terveyskeskuksissa oli hoitamatta lähes 300 lääkärin tehtävää, mikä oli 7,5 prosenttia kaikista tehtävistä.

Hallituksen tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta vaatisi johtavien lääkäreiden mukaan koko maahan noin 725 lisävakanssia.

Pelkkä lisäraha tuhanteen lääkäriin ei pitkälle auta, jos terveyskeskustyö ei ammattilaisia innosta.

Sote-uudistuksen epävarmuus vielä hankaloittaa sitoutuneiden lääkäreiden rekrytointia julkiselle puolelle.

Terveyskeskustyötä, sen määrää, toimintatapoja ja työn organisointia olisi kehitettävä. Jatkuva kiire turhauttaa sekä potilaat että lääkärit.

Ilman muutoksia julkisen perusterveydenhuollon hoitojonot uhkaavat vain kasvaa, kun samaan aikaan yksityinen puoli vetää sekä asiakkaita että lääkäreitä.

Kysymys on ennen muuta suomalaisten perusterveydenhuollon turvaamisesta.

Päivän lehti

23.2.2020