fbpx
Pääkirjoitukset

Terveyspalveluja eniten tarvitsevat ovat niistä pahimmin pihalla – Digipalvelujen toimittava heikoimpien ehdoilla

Sähköinen asiointi on ottanut ison loikan eteenpäin. Palveluja tarvitsevat sairaat, heikot, hätääntyneet ja tottumattomat. Tämä kaikki edellyttää selkeyttä ja yksinkertaisuutta.
Terveydenhuollon tai sosiaalitoimen palveluihin on jo vuosia kehitelty sovelluksia, joilla on siirretty asiakaan tarpeita hänen itsensä arvioitavaksi. Kuva: Esko Tuovinen
Terveydenhuollon tai sosiaalitoimen palveluihin on jo vuosia kehitelty sovelluksia, joilla on siirretty asiakaan tarpeita hänen itsensä arvioitavaksi. Kuva: Esko Tuovinen

Suomalaiset ovat keskenään jyrkästi eriarvoisessa asemassa palveluiden digitalisoituessa. Näin kertovat kaksi THL:n maanantaina julkistamaa tutkimusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL on ollut suomalaisen elämänmenon keskiössä koko koronapandemian ajan. Asiantuntijatiedon merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on tuotu uudella tavalla ihmisten arkipäivään.

Koronan hellittäessä suomalaisittain otettaan on edelleen syytä kuunnella tarkasti, mitä THL.n asiantuntijoilla ja heidän tutkimuksillaan on kerrottavaa.

Korona-aikana sähköinen asiointi on ottanut ison loikan eteenpäin. Kun ihmiskontakteja on pitänyt välttää, on ollut luontevaa siirtää palveluja yhä enemmän verkkoon. Se on myös erittäin taloudellista.

Osalla meistä ei kuitenkaan ole edes mahdollisuuksia digitalisaation edellyttämiin laitteisiin kuten älypuhelimiin. Sekin on kuitenkin ongelmakentässä vain sen yksi laita. Väestön ikärakenne on toinen.

THL:n tutkimuksen mukaan 70 vuotta täyttäneet ja erityisesti yli 80-vuotiaat kokevat muita useammin, etteivät sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi koske heitä. Tämä on erittäin hälyttävää.

Ikääntyvässä Suomessa terveyspalveluja mahdollisesti jopa eniten tarvitseva ryhmä on niistä pahimmin pihalla! Tämä ei voi olla oikein ja sotii hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita vastaan.

Digitalisaatio sinänsä on sekä hyvä että peruuttamaton. Järjestelmät ovat kuitenkin ihmisten rakentamia. Miksi niitä ei voi myös tehdä ihmisille! Harkitaan siis digisisällöt perusteellisesti uudelleen: muokataan ne myös ikääntyville ja heikkotaitoisille.

Esimerkiksi Kelan digipalvelut ovat niin vaikeaselkoisia, ettei niistä saa selvää tietotekniikkaa jatkuvasti ammatikseen käyttäväkään, ei ainakaan ilman opettelua ja opastusta.

Kun Suomessa pannaan toimeen historiallisen suuri soteuudistus, on suurena riskinä, että palvelut menevät rytisten metsään, jos niitä ei osata järjestää käyttäjäystävällisesti.

Ennen kaikkea on muistettava perusasia: palveluja tarvitsevat kipeimmin sairaat, heikot, hätääntyneet ja tottumattomat.

Menot