Pääkirjoitukset

Tie- ja ruuhkamaksut ovat tulossa

Suomessa keskustellaan tiivistyvään tahtiin tieliikenteen verotuksen uudistamisesta. Muutaman kerran esiin nostetut ja yhtä monta kertaa alasammutut tie- ja ruuhkamaksut eivät ole millään tavoin kuopattu rahastuskeino. Nykyinen Shellin hallituksen puheenjohtaja, entinen Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila nosti ne taas käyttökelpoisten rahastuskeinojen joukkoon Porin Suomi-Areenassa.

Ollilan mielestä Suomi kulkee jälkijunassa eikä tajua, mitä ympärillä tapahtuu. Valtaosa, 21 EU:n 28 jäsenmaasta kerää jo nyt tie- tai ruuhkamaksuja, monet molempia.

Suomen valtio kerää verotuloja liikenteestä vuosittain 7,5 miljardia euroa. Autovero, vuotuinen ajoneuvovero, dieselautojen käyttövoimavero ja polttoainevero kuuluvat autoilijoiden lunnaisiin yhteisen kassan tilkkeeksi. Lisäksi he maksavat normaalin arvonlisäveron hankkimistaan tavaroista ja palveluksista.

Pääosa liikenteen verotuloista hupenee talousarvion yleiskatteeksi ja vain murto-osa palautuu autoilijoiden hyväksi esimerkiksi tiemäärärahoina.

On selvää, ettei valtio nykyisessä taloustilanteessa, eikä muulloinkaan luovu vapaaehtoisesti ainoastakaan veroeurosta, jonka se liikennettä monipuolisesti verottamalla hankkii vieläpä perin vaivatta. Polttoaine- ja arvonlisäveron keräävät ja tilittävät alan yritykset.

Huoli helpon rahahanan osittaisesta ehtymisestä on aiheellinen. Nykyaikaisen moottoritekniikan myötä autojen polttoaineen kulutus on pienentynyt tuntuvasti ja autoista on tullut entistä vähäpäästöisempiä. Näin polttoaineveroon sisältyvän päästöveron tuotto pienenee.

Aivan tuuleen huutamista puheet tie- ja ruuhkamaksuista eivät kuitenkaan ole. Suomalaiset ovat eräiden tutkimusten mukaan valmiita maksamaan veroa ennemmin ajamistaan kilometreistä kuin auto ostettaessa perittävää autoveroa, joka nostaa ajokin hankintahintaa.

Nykyaikaisella tietotekniikalla todelliseen käyttöön perustuva, ajettujen kilometrien mukaan maksettava vero olisi sangen yksinkertaista kantaa. Monissa autoissa on jo anturi, jonka avulla ajetut kilometrit voidaan tallentaa esimerkiksi vuosikatsastuksen yhteydessä.

Ajokilometreihin perustuva verotus on mielekästä vain, jos autoilun verotus vastaavasti kevenee jostakin muusta verotusmuodosta.

Suomi on laaja, harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenne on kehittynyttä ja kattaa asukkaiden liikennetarpeet sangen tyydyttävästi. Suurin osa maasta on kuitenkin harvaan asuttua eikä pienissä kaupungeissa puhumattakaan maaseudulla, ole toimivaa, yhteiskunnan tukemaa tai peräti rakentamaa joukkoliikennettä.

Ennestäänkin harvoja bussilinjoja on lopetettu, koska matkustajia on vähän eikä yhteiskunnan tuki riitä joka paikkaan. Syntyneitä aukkoja on yritetty paikata taksein, mutta kattavia palvelut eivät ole.

Jos ja kun tie- ja ruuhkamaksut joskus tulevat voimaan, ne on syytä porrastaa. Siellä, missä yksityisautoilulle on toimivia vaihtoehtoja, verotus on ankarampaa kuin maaseudulla, jonne yhteiskunnan tukemat kuljetuspalvelut eivät yllä.