Pääkirjoitukset

Tiekurjuus jatkuu ja pahenee edelleen

Tiet ovat lauhan talven jäljiltä todella huonossa kunnossa, mutta kunnossapitoon on entistä vähemmän rahaa käytettävissä. Hallituksen kehysriihen pitkällä leikkauslistalle joutuivat myös perusväylänpidon määrärahat, joista leikattiin jälleen kerran 100 miljoonaa.

Valtion budjetissa on varattu teiden kunnossapitoon noin miljardi euroa, joten hallituksen leikkuri vei noin 10 prosenttia tienpidon rahoista. Leikkausten yhteydessä jäi epäselväksi, onko kehysriihen leikkaus kertaluonteinen vai pysyvä ratkaisu.

Hallitus pohti tierahoituksen uudelle pohjalle ja käveli samalla eduskunnan tahdon yli. Eduskunta hyväksyi pari vuotta sitten suunnitelman, jonka mukaan tierahoja lisätään nimenomaan perustienhoitoon lähivuosien aikana. Liikennevirasto joutuu nyt etsimään uusia leikkauskohteita jo aikaisemmin sovittujen lisäksi. Se on tässä tilanteessa erittäin vaikeaa. Hallituksen aiemmin lupaamilla parinkymmenen miljoonan elvytysrahoilla ei paljon paikata tilannetta.

Liikennevirasto vastaa tällä hetkellä lähes 80 000 tiekilometristä. Perustienpidon rahoituksessa on valtava aukko. Suomen tieyhdistys on laskeskellut, että teiden kunnossapidon rahoitus on pudonnut parhaista vuosista jo neljänneksellä ja kustannukset ovat kasvaneet samaan aikaan viidenneksellä. Tienpidon rahoitus on siis poikkeuksellisen haastava yhtälö.

Huolestuttavaa on, että kunnossapidosta leikataan taas kerran myös vähäliikenteisillä teillä. Maaseudun tieverkkoa hoidetaan jatkossa entistä huonommin. Päällystykset vähenevät ja sorateitä höylätään vähemmän. Valtionosuudet ovat lisäksi vähentyneet, joten kunnilla on aiempaa vähemmän rahaa yksityisteiden kunnostusavustuksiin. Rahapula heijastuu monella tavalla alempaan tieverkkoon.

Tieverkon rapautuminen on kuin tikittävä aikapommi. Kun vuosi toisensa jälkeen pihistellään kunnossapidon määrärahoista, muutama vuosi voi mennä ilman suuria takaiskuja. Kenellekään ei kuitenkaan pitäisi tulla yllätyksenä, kun hoitamattoman tien runko pettää ja sille asetetaan painorajoituksia, pahimmillaan liikennöinti kielletään kokonaan.

Suomalaisilla maanteillä on myös tuhansia siltoja, joiden kunnosta olisi pidettävä jatkuvaa huolta. Aivan liian monen huonokuntoisen maantiesillan peruskorjausta on lykätty niin, ettei remonteista selviä enää pikkurahalla.

Sorateiden kunnostukseen käytetään aikaisempaa vähemmän rahaa. Ne ovat kuitenkin merkittävä osa suomalaista tieverkkoa, joita pitkin esimerkiksi lähes kaikki puutavara lähteen liikkeelle kohti sahoja ja tehtaita.

Tieliikenne on edelleen hyvä sampo valtiolle. Valtio kerää veroina ja maksuina noin seitsemän miljoonaa euroa vuosittain. Takaisin palautuu vain murto-osa kokonaispotista.

Kuilu on vain kasvamassa, eikä käänteestä ole merkkejä. Tiekurjuus jatkuu tällä menolla vuosia, sillä tierahojen kuoppakorotus on siirtymässä vuosien päähän. Surkeutta ei paranna edes liikenneministerin vaihdos, sillä uudella ei ole sen enempää rahaa kuin edeltäjälläkään.