Pääkirjoitukset

Tilaa riittää myös uusille vaaliteemoille

Sosiaalinen media on kiihdyttänyt poliittisen päätöksenteon tempoa. Ilmapiirissä on yhä edellytykset nopeille suunnanmuutoksille.
Sampo Terho (sin.), Juha Sipilä (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.) perjantaina eroilmoituksensa jättäneen hallituksen budjetti-infossa elokuussa vuonna 2017. Kuva: Mauri Ratilainen
Sampo Terho (sin.), Juha Sipilä (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.) perjantaina eroilmoituksensa jättäneen hallituksen budjetti-infossa elokuussa vuonna 2017. Kuva: Mauri Ratilainen

Eduskuntavaaleihin on aikaa jäljellä enää reilu kuukausi, mutta vielä on tilaa uusille teemoille.

Työllisyys, kestävyysvaje ja sote-uudistus ovat takuuvarmoja aiheita. Ilmastonmuutos nousee varmasti niiden rinnalle. Maahanmuutto nousi tammikuussa hetkessä puheenaiheeksi, kun Oulussa ja Helsingissä sattuneet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset tulivat julkisuuteen.

Yhtä nopeaa muutosta politiikan ilmapiirissä on koettu harvoin, kun koko eduskunta laidasta toiseen ryhtyi kannattamaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Julkisessa keskustelussa olisi pystyttävä pitämään erillään työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto. Syntyvyys on romahtanut ja väestö vanhenee vauhdilla. Emme selviä tästä kestävyysvajeesta ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Humanitäärinen maahanmuutto on teema, johon puolueet reagoivat äärimmäisen herkästi, kuten tammikuu osoitti. Mielipidekirjoitusten ja niitä seuraavien some-keskustelujen tempo tuntuu siirtyneen poliittiseen päätöksentekoon.

Ääritapaukset kuten alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat äärimmäisen iljettäviä ja tuomittavia, mutta maailma tuskin tulee valmiiksi eduskunnan nopeilla reagoinneilla ja muutaman päivän urakoinneilla.

Ilmastonmuutos esimerkiksi ei ole yhtä helppo poliittinen maali, vaikka se osaltaan tarvitsisi yhtä rivakoita päätöksiä.

Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeintä olisi saada suomalaiset vielä paremmin töihin.

Perjantaina eroilmoituksensa jättänyt Juha Sipilän (kesk.) hallitus pääsi syistä tai toisista tavoitteeseensa työllisyysasteessa. Työttömiä on yhä liikaa. Seuraavan hallituksen pitäisi päästä kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Yhden prosenttiyksikön arvo työllisyysasteessa on merkittävä, koska nousu parantaisi julkisen talouden tasapainoa yhdellä miljardilla eurolla.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, kannustinloukkujen purkamista ja joustavuuden lisäämistä työmarkkinoilla. Kokonaisuus on varmasti yhtä hankala uudistus kuin surkeasti karille ajanut sote-paketti.