Pääkirjoitukset

Tilakohtaisista maitokiintiöstäeroon koko EU:n alueella

Suomalaisilla maitotiloilla ryhdytään opettelemaan uutta aikaa. Vuosikymmeniä kestäneistä tuotannon rajoittamistoimista luovuttiin huhtikuun alussa. Nyt jokainen maidontuottaja Suomessa ja koko Euroopan unionissa voi pitää niin suurta karjaa kuin haluaa tai resurssit muuten antavat myöden. Tuotantoa hillinneet tilakohtaiset maitokiintiöt ovat mennyttä aikaa.

Ylituotannosta johtuneet maidontuotannon, kuten muunkin maataloustuotannon rajoitukset ovat olleet voimassa jo 1960-luvulta saakka. Tuolloin valtio maksoi lehmistä tapporahaa ja korvauksia peltojen paketoinnista.

Maitotiloilta on kerätty markkinointimaksuja, joilla kustannettiin maitotuotteiden, muun muassa voin vientiä. Nyt tiensä päähän tulleet tilakohtaiset tuotantokiintiöt ehtivät olla voimassa yli kolme vuosikymmentä.

Kiintiöt toki rajoittivat tuotantoa ja jarruttivat rakennekehitystä, mutta ne toivat myös vakaan ja ennustettavan kehityksen. Euroopan unioni sääti Suomelle 2,3 miljardin maitolitran maakiintiön, joka jaettiin tilakohtaisiksi kiintiöiksi.

Suomalaisen maatalouden rakennemuutos on ollut parin viime vuosikymmenen aikana rajua. Maitoa tuotetaan enää noin 8 000 tilalla. Kolme neljästä tuottajasta on lopettanut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Kiintiöistä luopuminen sysää liikkeelle rakennemuutoksen viimeisen kierroksen.

Pienet, alle 30 lehmän tilat eivät viime vuosina ole enää investoineet tuotantoon. Niiden joukosta löytyvät ne, jotka lopettavat maidontuotannon. Kotimainen maito ei silti Suomesta lopu, vaan jäljelle jäävät, viitisentuhatta tilaa tehostavat edelleen tuotantoaan.

Kun rajoituksia ei enää ole, se merkitsee kovenevaa kilpailua tuottajien ja myös heidän omistamisensa meijerien kesken. Tuottajahinnat saattavat vielä entisestäänkin pudota, mikä voi tietää konkursseja jo valmiiksi heikosti kannattavalla alalla.

Kulutusmaidon hinnat kaupoissa laskivat vuodenvaihteen molemmin puolin eikä tuotannon vapauttamisen uskota enää merkittävästi litrahinnoissa näkyvän. Kauppa ja meijerit huolehtivat varmasti omasta osuudestaan.

Päivän lehti

5.4.2020