Pääkirjoitukset

Tulevista kasvuluvuista ei vielä riemu repeä

Pohjoismaiden taloudet – myös koronasta eniten inhimillisesti kärsineen Ruotsin – ovat selvinneet koronakriisistä eurooppalaisittain hyvin. Velkavetoisuus sen kuin pahenee.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli ministeriönsä talouskatsauksen myös syyskuussa vuonna 2017 Helsingissä. Kuva: Mauri Ratilainen
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli ministeriönsä talouskatsauksen myös syyskuussa vuonna 2017 Helsingissä. Kuva: Mauri Ratilainen

Talousennusteista on revitty velkaelvytysuutisten lomaan myönteisen oloisia otsikoita.

Koronakriisi on helpottamassa, mikä panee pyöriä pyörimään ja saa ihmiset käyttämään rahojaan kulutukseen, mihin luottavat muiden mukana valtiovarainministeriö (Yle 12.5.) ja OP:n ekonomistit (STT 12.5.): kasvun merkkejä on muuallakin kuin keväisillä pelloilla ja puutarhoissa.

Ihan vielä ei ole syytä repiä kesäshortseja silkasta riemusta, vaikka koronan isku Suomen palleaan ei ole ollutkaan aivan niin kova kuin on pelätty.

Epidemian kausivaihtelukin on tullut hätiin; kesä on käsillä. Myös rokotukset purevat.

Valtiovarainministeriön mukaan syksyyn mennessä koronaepidemia on ohi ja talouden toipuminen pääsee kunnolla käyntiin.

OP on tehnyt lohdullisen havainnon, että kotitalouksien säästämisaste on epävarmana aikana noussut. Säästössä ”makaavia” rahoja onkin palaamassa kulutukseen ja sijoituksiin.

Yhteistä hyvääkin alkaa kertyä jaettavaksi kurjia aikoja reilummin. Ollaan kuitenkin edelleen samassa vanhassa liemessä: julkinen talous on kroonisen alijäämäistä ja väestö vanhenee käsiin.

Kasvun tärkeimmät edellytykset ovat edelleen yritysten kyvyssä ja mahdollisuuksissa työllistää.

Velkavetoisuus sen kuin pahenee: Suomen hallituksen talouslinjauksia ohjaava VVM ennakoi, että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa, mille ei näy loppua edes vuoden 2025 jälkeen.

Pohjoismaiden taloudet – myös koronasta eniten inhimillisesti kärsineen Ruotsin – ovat selvinneet koronakriisistä eurooppalaisittain hyvin.

Suomen taloudessa eivät – onneksi – matkailu ja siihen liittyvät elinkeinot ole yhtä suuressa roolissa kuin vaikka Espanjassa. Se on ollut sitä samaa koronakestävyyttä kuin toimiva terveydenhuolto, suomalainen elämäntapa ja harvaanasuttu maa.

Koronan globaalit vaikutukset yltävät väistämättä myös tänne. Erityisesti vientiyrityksissä tunnetaan ja tiedostetaan VVM:n katsauksen toiveikas viittaus globaaliin elvytykseen. Tarjolle on tulossa valtava määrä tilauksia, joihin suomalaisten olisi hyvä päästä kiinni. Osaavalle johdolle ja myyntiorganisaatiolle on nyt todellinen tarve.