Pääkirjoitukset

Tulitauko luo pientä toivoa

Raskaan sarjan rauhanneuvottelijat, Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon yhdessä välittäjänä toimineen Egyptin ulkoministerin Mohammad Kamel Amrin kanssa saivat kuin saivatkin tulitauon aikaan Israelin ja islamistisen palestiinalaisjärjestö Hamasin kanssa.

Kahdeksan päivää kestänyt tulitus raketein ja ohjuksin vaati puolentoistasadan palestiinalaisen ja viiden israelilaisen hengen. Pääosa uhreista on kaupunkisotien tapaan siviilejä, heidän joukossaan myös naisia ja lapsia.

Gazasta ammutut Hamazin raketit osoittivat, että järjestö kykenee iskemään myös rajaseutua pidemmälle israelilaisiin kaupunkeihin. Saarrosta huolimatta aseiden salakuljetuksesta ei ole loppua tullut.

Aselepo ei syntynyt pelkästään osapuolten rauhantahdon varaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lupasi tulitauon lunnaiksi Israelin pääsyn mukaan yhteiseen ohjuspuolustusjärjestelmään.

Keskiviikko-iltana alkanut tulitauko Gazassa on edelleen heiveröinen, mutta toki paljon parempi olotila kuin jatkuva ammuskelu. Kun aseet ovat vaiti, se luo tilaa olojen vakauttamiselle. Raja-asemat avautuvat ja saarretulle Gazalle elintärkeät huoltokuljetukset saadaan uudestaan käyntiin.

Tulitaukosopimus ei lopeta Gazan saartoa, jonka myötä Israel on pakottanut palestiinalaiset jatkuvaan epävarmuuteen ja turvattomuuteen. Niin pitkään kuin saarto jatkuu, toiveet olojen pysyvästä vakiinnuttamisesta ovat turhia.

Israelin ja palestiinalaisten välirikkoa ei tietenkään pidä vähätellä, mutta se ei juuri nyt ole Lähi-idän konflikteista vaarallisin. Syyrian verinen sisällissota on jatkunut jo aivan liian pitkään eivätkä mitkään rauhanponnistelut ole. Kaiken aikaa on olemassa vaara sotatoimien laajenemisesta Turkin puolelle. Ammuskelu rajan yli toistaiseksi ollut satunnaista, mutta tilanteen vakavuudesta kielii se, että Turkki Naton jäsenenä pyysi puolustusliitolta ohjusjärjestelmää turvakseen.

Selvittämätön ristiriita vallitsee myös Israelin ja Iranin suhteissa. Israel pelkää, että ääri-islamistisen Iranin ydinvoimahankkeet ovatkin sotilaallisia ja niiden todellisena tavoitteena on ydinaseen valmistaminen. Tätä asetta Iran käyttäisi ensisijaisesti Israelia vastaan, mikä on lietsonut maassa pelkoa ja vaateita Iranin ydinlaitosten pommittamisesta.

Lähi-idässä on menossa useita vakavia ja pitkäkestoisia konflikteja, joiden ratkaisut edellyttävät vahvaa kansainvälistä panosta. Kiistojen osapuolet ovat sotineet jo monen sukupolven ajan ja siksi on hyvin epätodennäköistä, että ne keskenään edistyisivät pysyvän rauhan saamiseksi alueelle.

Avainasemassa ovat YK ja Arabiliitto, jonka asema islamilaisessa maailmassa on viime vuosina monien vallankumousten ansiosta vahvistunut. Kymmenkunta vuotta sitten arabimaat olisivat tunnustaneet Israelin valtion vastineeksi sen vetäytymisestä kaikilta miehitysalueilta. Tarjous on edelleen voimassa.

Päivän lehti

5.4.2020