Pääkirjoitukset

Tulvatuhoista mittavat menetykset

Poikkeuksellisen rankat tulvat ovat tänä syksynä koetelleet etenkin Etelä-Pohjanmaata ja Satakunnan pohjoisosia. Pitkäaikaisten ja rankkojen sateiden takia joet ovat tulvineet yli äyräidensä ja laajat peltoalueet ja kokonaiset kylät ovat veden peitossa tai saartamina.

Päättynyt kesä on ollut poikkeuksellisen vetinen koko maassa. Ajoin vettä on tullut parissa päivässä enemmän kuin pitkäaikaisten keskiarvojen mukaan koko kuukauden aikana. Yli sadan millimetrin vuorokautiset sateet eivät ole olleet edes kovin harvinaisia. Järvien pintoja on yritetty alentaa poikkeusjuoksutuksin, mutta silti tulvilta ei ole vältytty.

Rankat sateet ovat luonnonilmiö, joille ihminen ei voi mitään. Sen sijaan tulvatuhojen ehkäisyyn on olemassa monia keinoja. Niistä keskeisin on vesistöjen säännöstely. Erilaisin patojärjestelyin järvialtaita voidaan hyödyntää tulva-altaina, vesivarastoina, jotka puretaan sähköntuotantoon vähäsateisina tai kuivina aikoina.

Tulvat aiheuttavat myös hallitsemattoman ympäristöongelman. Ne pilaavat kaivoja ja huuhtovat ravinteita pelloilta erityisen tehokkaasti. Suurten tulvien jälkeen pellot on peruslannoitettava uudelleen ja toisaalla niiltä kulkeutuneet aiheuttavat rehevöitymistä ja vesistöjen pilaantumista.

Tulvalle herkille alaville alueille voidaan rakentaa yksinkertaisia tulvavalleja suojaaman rakennuksia, liikenneväyliä ja viljelyksiä. Tehokkain, mutta myös kallein ja mutkikkain keino tulvasuojeluun ovat tekojärvet ja -altaat, mutta niiden rakentaminen ei nykyisin enää onnistu. Mahdolliselta allasalueelta löytyy poikkeuksetta niin korvaamattomia luontoarvoja, ettei altaan rakentaminen ole mitenkään mahdollista. Edes se, että altaat palvelisivat tulvansuojelun ohella vesivoiman tuotantoa ja estäisivät ravinteiden huuhtoutumista, ei edistä niiden rakentamista.

Syystulvien aineellisten tuhojen loppulaskua ei vielä tiedä kukaan, mutta yksin satovahingot nousevat kymmeniin miljooniin euroihin. Maa- ja metsätalousministeriön budjetissa satovahinkojen korvauksiin on varattu kymmenen miljoonan euron määräraha, mutta jo nyt on selvää, että se ei kata koko rahoitustarvetta. Muihin tulvavahinkoihin valtio on varannut 2,5 miljoonan euroa, mutta se tuskin riittää käsirahaksi, kun laskut vaurioituneista teistä ja rakennuksista aikanaan lankeavat.

On aivan selvää, että tulvavahinkojen korvauksia varten on varattava lisämääräraha joko seuraavaan lisäbudjettiin tai ainakin eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaan valtion ensi vuoden talousarvioon.

Sitä ennen edessä on vielä mittava työ vahinkojen arvioinneissa ja korjaustöissä. Ne eivät voi odottaa valtion mahdollisia korvauksia, vaan esimerkiksi tiet on saatava välittömästi liikennöitävään kuntoon. Valtiovallan ohella myös vakuutusyhtiöillä on oma roolinsa vahinkojen korvaamisessa. Tuhot ovat tosiasia, korvausperusteista on tarpeetonta kiistellä.