Pääkirjoitukset

Tunnin junat pöydällä hallitusneuvotteluissa

Keskusteluihin on nostettu myös kannattamattomiksi arvioituja hankkeita.
Hallitusneuvotteluissa väännetään raidehankkeiden toteutusjärjestyksestä. Kuva Riihimäen ratapihalta. Kuva: Pekka Rautiainen
Hallitusneuvotteluissa väännetään raidehankkeiden toteutusjärjestyksestä. Kuva Riihimäen ratapihalta. Kuva: Pekka Rautiainen

Hallitusneuvotteluista on tihkunut tietoa, että Rinteen hallitus aikoisi edistää kaikkia kolmea suurta ratahanketta ja sen lisäksi vielä useita pienempiä (HS 16.5.).

Hallitusohjelmaa rustaavat puolueet olisivat näiden tiedonmurusten mukaan valmiita investoimaan tunnin juniin niin Turkuun kuin Tampereellekin sekä vielä ns. Itärataan Porvoon ja Kouvolan kautta.

Lisäksi pöydällä on ollut ns. Pisararata, joka on Helsingin sisäinen liikennejärjestely lähijunille.

Tähän asti raidehankkeisiin ei ole raha tahtonut piisata edes suunnittelurahaa, paitsi Turun rataan. Mistä löytyy reippaat 11 miljardia euroa, vaikka väyliä olisi tarkoitus maksattaa valtion ohella EU:lla, kunnilla ja kansainvälisillä sijoittajilla?

Lisävelkaantuminen pelottaa, mutta niin myös poliittinen into edistää niitä hankkeita, jotka asiantuntijat ovat todenneet kannattamattomiksi kuten Pisararata ja Itärata.

Molemmista on vastikään valmistunut selvitys, joissa rakentamista ei pidetty erityisen perusteltuna.

Kantahämäläisittäin huomio kiinnittyy Tampereen tunnin junaan, ns. Suomirataan. Jos sillä tarkoitetaan kokonaan uutta yhteyttä, nykyisen pääradan varrella on syytä huoleen.

Suomirata sisältää Helsingin voimakkaasti ajaman Lentoradan eli osin maan alle rakennetavan pikayhteyden Helsingin keskustan ja lentokentän välille. Lentorata liittyisi suoraan päärataan tai sen uuteen linjaukseen.

Ylen (16.5.) haastattelema raide- ja joukkoliikenneasiantuntija arvioi, että joka tapauksessa hankkeet on ajoitettava pitkälle ajalle.

Järkevimpinä aloituskohteina asiantuntija pitää Turun radan oikaisemista Espoon ja Salon välillä ja Lentorataa, joka myös helpottaisi pääradalla Keravan Kytömaan kohdalla sijaitsevaa pullonkaulaa.

Muuten nykyisen väylästön pahimpien puutteiden korjaamisen tulisi olla ensisijalla.

Kanta-Hämeen näkökulmasta on pelottavaa, jos nykyinen päärata unohtuu uusien miljardihankkeiden myötä ja siinä sivussa tiestön peruskorjaukset.

Korjausvelkaa on isoilla ja pienillä teillä, eikä autoista todellakaan pystytä luopumaan kymmeniin vuosiin, jos ikinä.