Pääkirjoitukset

Tuottavuus työaikaa vaikuttavampi

Lähestyvät eduskuntavaalit, pian alkava hallituskauden viimeinen budjettiriihi, kurja taloustilanne ja syksyn aikana valmistuva eläkkeitä pohtineen työryhmän esitys sävyttävät vahvasti lomaviikkojen jälkeen alkanutta politiikan syksyä. Sieltä täältä sinkoaa keskusteluun ajatuksia ja ideoita, joista osa on selvästi tarkoitettu poliittisen ilmapiirin puntareiksi, ehkä vain kilpailijoiden härnäämiseksi ja heidän ärhäkkyytensä vahvuusasteen testaamiseksi.

Moni keskustelunavaus liittyy tavalla tai toisella kansalaisten työaikaan, joko päivittäiseen, vuotuiseen tai elinikäiseen. Suomessa alkaa olla melko yhtenevä käsitys siitä, että työuria on jatkettava, mutta keinoista ei olla lähelläkään yksimielisyyttä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen esitti ryhmänsä kesäkokouksessa, että kilpailukyvyn parantamiseksi Suomessa olisi palattava kahdeksantuntiseen työpäivään. Satonen mainitsi tällaista henkeä olevan puolueessa laajemminkin.

Vaatimus työajan lyhentämisestä ei nouse kokoomuksen vaaliteemojen joukkoon, sillä puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb luovi siitä eroon sanomalla, että asiasta on hyvä keskustella, mutta päätösten aika ei ole nyt.

Lunta tupaan tuli myös työnantajajärjestöltä. EK korosti tehdyn työn tuottavuutta, ei siihen käytettyä aikaa. Yllätyksettömiä olivat myös hallituspuolue sosiaalidemokraattien ja SAK:n vastaus. Kummallekaan ei kelpaa kahdeksan tunnin työpäivä.

Viime syksynä väännettiin kättä myös arkipyhien muuttamiseksi niin, että mahdollisimman monesta työviikosta tulisi viisipäiväinen. Nyt asia on ratkaistu työmarkkinajärjestöjen ja evankelisluterilaisen kirkon neuvotteluissa niin, että arkipyhien siirrosta ei enää keskustella, koska siitä ei koidu kansantaloudelle merkittävää kilpailuhaittaa.

Elinikäiseen työaikaan liittyy myös sosiaalidemokraattien ajama oppivelvollisuusiän nosto 17 ikävuoteen. Perusteena on ehkäistä tällä tavoin nuorten syrjäytymistä, mikä onkin tärkeätä. Mutta vaatimus haiskahtaa myös kömpelöltä keinolta osoittaa, että niin ikään demareiden hellimä nuorisotakuu toimii, kun nuoret pidetään koulussa vuoden päivät nykyistä pidempään.

Päähallituspuolue kokoomus ei ole kovin innostunut oppivelvollisuusiän nostosta eikä vallankaan opetusministeri Krista Kiurun (sd.) ajatuksista jokaiselle pakollisesta lukiosta tai ammattikoulusta. Tuolloin oppivelvollisuus kestäisi käytännössä 18 ikävuoteen saakka.

Kaiken aikaa keskusteluissa työurista korostetaan, että niitä pitää tarkastella koko mitaltaan, alusta, keskeltä ja lopusta. Koulutukseenkin halutaan tehoa lisää niin, että työelämään siirrytään viivytyksittä.

Näyttää siltä, ettei poliitikkojen esityksin saada aikaan yhteistä näkemystä, jolla suomalaisten työuria pidennetään koko mitaltaan. Ratkaisun avain on eläketyöryhmällä, joka näkee asiat huhtikuun eduskuntavaaleja pitemmälle.