Pääkirjoitukset

Tutkimus- ja kehitysvarat rakentavat kilpailukykyä

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa, mutta suureen riemuun ei ole aihetta.
Tutkimusrahoituksella on lukuisia jakajia. Kuva: Tapio Tuomela
Tutkimusrahoituksella on lukuisia jakajia. Kuva: Tapio Tuomela

Valtion tämänvuotiset talousarviovarat tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuulostavat ehkä huimilta, mutta 2,06 miljardia vertautuu vain viime vuosikymmenen alkuun, vuosiin 2010–2012. Reaalista kasvua on Tilastokeskuksen mukaan vain 0,7 prosenttia viime vuodesta.

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus putosi 2016, josta se on vuosi vuodelta kivunnut nykytasolle.

Suurin osa valtion tiederahoituksesta kohdistuu yliopistoille. Yliopistoja helpottaa rahoituksen kasvu noin 60 miljoonalla 690 miljoonaan euroon.

Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia. Viime vuosikymmen alussa osuus oli vielä yli 1 prosentin.

EU:n ja OECD-maiden tutkimusrahoituksen bkt-osuus on viime vuosina liikkunut 0,70 prosentin tuntumassa. Isoilla mailla on kuitenkin euromääräisesti paljon enemmän jaettavaa kuin pienellä Suomella.

Ero vain kasvaa, kun tutkimus- ja kehittämisvaroihin lasketaan mukaan yritysten panostukset. Yrityssektorin osuus on Suomessa noin kaksi kolmasosaa tutkimuksen ja kehittämisen kokonaismenoista.

Julkisen ja yrityspuolen tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat kaikkiaan laskeneet Suomessa selvästi viime vuosikymmenen alusta. Syynä on etenkin elektroniikkateollisuuden supistuminen. Monissa Suomen kilpailijamaissa panostus on pysynyt paikoillaan tai noussut.

Eurostatin mukaan Suomessa panostetaan asukasta kohden tutkimukseen ja kehittämiseen lähes kolmanneksen vähemmän kuin Ruotsissa.

Suomen on pinnittävä, jotta se pysyy mukana nopeassa ja globaalissa teknis-taloudellisessa kehityksessä.

Kaikkia tutkimuksen ja kehittämisen osa-alueita tarvitaan. Soveltava tutkimus nojautuu syyttä aliarvostettuun perustutkimukseen.

Pelkona puserossa on, kuinka hyvin Suomen panostukset riittävät kehittämään ja ylläpitämään osaamistamme ja innovaatiokykyämme. Vahva kilpailukyky vaatii niin tieteen kuin käytännön ratkaisujenkin taitamista. Sitä ei ole varaa rapauttaa.

Menot