Pääkirjoitukset

Tuumailun aika on nyt ohi

Vielä joulukuussa Suomen talouden ennustettiin kääntyvän kahden synkän vuoden jälkeen kitukasvuun. Jo nyt on kuitenkin huomattu, että oletukset edes prosentin luokkaa olevasta talouskasvusta vaikuttavat ylioptimistisilta.

Tuoreimmat vientiluvut tammikuulta kertoivat rumalla tavalla, missä todellisuudessa mennään. Suomen tavaraviennin arvo jäi pakkaselle peräti yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta. Myös teollisuustuotannon jyrkkä kutistuminen kertoo samaa tarinaa. Suomen talous voi tällä hetkellä huonosti.

Ensimmäisenä talouden kasvuennustetta ehti alentaa Nordea. Muut ennustelaitokset seuraavat suurella todennäköisyydellä perässä. Pohjoismaisessa pankkikonsernissa odotetaan, että kahden miinusvuoden jälkeen Suomen talous kasvaa tänä vuonna vaivaiset 0,3 prosenttia.

Tällaiset luvut eivät käännä työllisyyttä nousuun eivätkä helpota päättäjien ahdinkoa, päinvastoin.

Syitä matalalennolle löytyy ympäri maailman. Pieni vientivetoinen talous kärsii muun muassa investointien puutteesta Euroopassa, ylivahvasta eurosta suhteessa dollariin ja Ukrainan kriisin vaikutuksesta Venäjän talouteen ja valuuttaan.

Mikäli kriisi Krimillä edelleen syvenee, heijastusvaikutukset Suomen talouteen ovat vielä paljon nähtyä vakavammat.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtamaa hallitusta on moitittu päätösten puutteesta – osin hyvästä syystä. Talousnäkymät ovat nyt kuitenkin sen verran surkeat, että paine tehdä vastuullisia linjauksia kasvaa päivä päivältä. Enää ei ole tuumailun vaan päätösten aika.

Valtion pian sataa miljardia hipova velkavuori ei vielä sinänsä ole katastrofaalinen, mutta suuntaa on pakko muuttaa. Nopeaa velkaantumista on vihdoin hidastettava.

Hallituksen lähestyvästä kehysriihestä on lupa odottaa taloutta tasapainottavia toimia ja päätöksiä, joilla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia. Tulossa on niin menoleikkauksia kuin veronkorotuksia, mutta epäselvää on, tehdäänkö sopeutustoimia edelleen vanhalla kaavalla jo pölyttynyttä hallitusohjelmaa muistellen.

Elinkeinoelämä on vaatinut menoleikkauksia veronkorotusten sijaan, mutta ainakin arvonlisävero on joka tapauksessa hallituksen pohdinnassa. Mitään pyhää arvonlisäverossa ei poliittisessa mielessä enää ole, sillä vasemmistopuolueet ovat hyväksyneet alv-korotukset jo aiemmin. Kompromisseihin ovat taipuneet toki muutkin hallituspuolueet.

Vaikka päättäjät ja suuri osa äänestäjistä on sisäistänyt kriisitunnelman, pelkkä valtava leikkauslista ennen vaalivuotta ei ole realismia. Ei, vaikka oppositiosta löytyy tässä tilanteessa ymmärrystä myös rajuille toimenpiteille.

Sairauslomaltaan töihin palannut keskustajohtaja Juha Sipilä ilmoitti, että hän ymmärtää monivuotiset sopeuttamistoimet, mutta keinovalikoimasta Sipilä toistaiseksi vaikenee. Istuvaa hallitusta hankalampaa taitaa olla vain seuraavalla hallituksella.