Pääkirjoitukset

Työaikalaki kaipaa remonttia

Suomalaisilla työpaikoilla ei voida kovin hyvin. Työ on kuormittavaa niin henkisesti kuin fyysisestikin, vaikka automaation ja modernin tietotekniikan aikaa eletäänkin. Työntekijöitä on vähennetty taloudellisen pakon sanelemana ja irtisanottujen tehtävät on usein sälytetty työpaikkansa säilyttäneille. Jatkuva epävarmuus ja huoli huomisesta eivät ole omiaan parantamaan työmotivaatiota ja ilmapiiriä. Jos asiat eivät ole kunnossa, heijastukset muun muassa työn tuottavuuteen ja yritysten kannattavuuteen ovat ilmiselviä.

Suomalaiselle työväenliikkeelle merkittävästä Forssan kokouksesta on jo hyvän joukon yli sata vuotta. Sosiaalidemokraatit hyväksyivät tuolloisissa oloissa sangen edistyksellisen ohjelman, johon sisältyi vaatimus kahdeksan tunnin mittaisesta työpäivästä. Se toteutuikin varsin nopeasti ja vuosikymmenten mittaan monta muuta työntekijän asemaa kohentanutta uudistusta.

Työelämän ongelmat eivät ole mihinkään poistuneet, mutta ne ovat muuttuneet Forssan kokouksen ajoista. Työaika ei enää ole kaikilla aloilla edes kahdeksaa tuntia, työviikko on viisipäiväinen, vapaa-aikaa ja lomaa kertyy mukavasti vakituisessa työsuhteessa oleville.

Nyt puhutaan nollatyösopimuksista, vanhempainvapaan jakamisesta, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, etätyöstä, arkipyhistä ja johtamisen ongelmista. Palveluyhteiskunta on auki 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Suomen työaikalakia on uudistettu viimeksi lähes kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 1996. Tuolloin lain tarkoituksena oli suojella työntekijöitä ylipitkiltä päiviltä. Nyt aika on toinen eikä työkään ole enää samanlaista. Työpäivän pituus ei ole työelämän keskeisin ongelma.

Sitran tuore selvitys työaikasääntelyn nykytilasta ja kehitystarpeista on hyvin ajankohtainen. Jo selvityksen nimi, Kello raksuttaa mennyttä aikaa, korostaa muutosten välttämättömyyttä. Varatuomari Jukka Ahtelan johdolla tehdyssä selvityksessä kipukohtia on useita, osa niistä on verraten helposti korjattavia. Kokonaisuutta pitää yksinkertaistaa ja selkiyttää, koska nyt työaikaa säädellään monien ja monimutkaisten säädösten ohjaamina.

Uudistamistarpeen taustalla ovat myös kansantaloutemme ongelmat, jotka johtuvat työn huonosta tuottavuudesta ja osin sen myötä menetetystä kansainvälisestä kilpailukyvystä. Työaikaa koskevat muutokset eivät luonnollisesti yksin riitä palauttamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, mutta ne ovat osa kokonaisuutta.

Suomessa kun ollaan ja eduskuntavaalit ovat muutaman viikon kuluttua, aika keskustella saati sopia uusista työaikajärjestelyistä ei ole lähiviikkoina paras mahdollinen. Mutta on päivän selvää, että vaalien jälkeen tähän, niin kuin moneen muuhunkin asiaan palataan.

Työelämän uudistuksia ei kenenkään kannata edes yrittää sanella, vaan ne ovat juuri sitä kenttää, jossa on sijansa valtiovallalla sekä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöillä. Hyvä lopputulos on kaikkien etujen mukaista.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic