Pääkirjoitukset

Työajan pidennys oli liian iso pala nieltäväksi

Hallitusneuvottelija Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti keskiviikkoiltana, että hänellä ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi yhteiskuntasopimukselle asetetut vaatimukset. Sipilän mukaan tulevan hallituksen talousohjelman on perustuttava valtiovarainministeriön tekemään arvioon säästöistä valtion menoihin. Torstaina hän kertoo, mitkä puolueet muodostavat hallituksen.

Yhteisen linjan löytäminen olisi ollut erittäin tärkeää, jotta suomalaisen työn tuottavuudessa saavutettaisiin Sipilän tavoittelema ”hyppy ylöspäin”.

Juha Sipilä otti ison riskin läväyttäessään neuvottelupöytään elinkeinoelämän vaatiman työajan merkittävän pidennyksen, joka teettäisi suomalaisilla palkansaajilla vuosittain jopa noin kaksi ja puoli viikkoa lisää töitä ilman lisäpalkkaa.

Esityksen läpimenon mahdollisuudet olivat heikot. Palkansaajajärjestöt tyrmäsivät sen kohtuuttomana. Onneksi esitys oli vain yksi monista tuottavuutta lisäävistä toimista. Rasvaa talouden rattaisiin tarvitaan, mutta keinoja ei voi repiä vain työntekijöiden selkänahasta.

Sipilä haukkaa erittäin isoa kakkua ja yrittää lunastaa vaalilupauksiaan.

Maataloustuottajien MTK lähti neuvottelupöydästä, koska sen mukaan käsittelyssä oli lähinnä työmarkkina-asioita. MTK saanee äänensä muutenkin kuuluviin tulevaan hallitukseen päin.

Viime vuosien suomalaiset kokemukset isojen rakenneuudistusten läpiviennistä ovat olleet huonoja. Nyt tarvitaan isoa asennemuutosta. Yhteiskuntasopimuksen taakse olisi tarvittu jäykiksi tiedetyt työmarkkinajärjestöt, jotka keskittyvät perinteisesti lähinnä vain oman piirinsä edunvalvontaan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on oikeassa sanoessaan, ettei työntekijöiden etuja voi yksipuolisesti heikentää.

Työ jakaantuu ennestäänkin epätasaisesti. Iso osa työvoimasta on työtä vailla, mutta huomattava osa suomalaisista tekee jo nyt pitkää päivää. Paljon puhutut työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen eivät voi jäädä sivuun ja ahneiden tuottavuuspaineiden jyräämiksi.

Suomalaiset arvostavat vapaa-aikaansa. Ei voi väheksyä myöskään vaikutuksia, joilta vapaa-ajan vietolla on työllisyyteen ja kauppaan.

Työajan pidennyksen sijasta on keskityttävä enemmän siihen, mitä nykyisenä työaikana tehdään. Olennaistahan on se, mitä saadaan aikaan, ei se, miten paljon työpaikalla vietetään aikaa.

Päivän lehti

1.4.2020