Pääkirjoitukset

Työllisyyden pitäisi olla ykköskysymys

Työllisyysasteen nostaminen on Suomen kohtalonkysymyksiä, ja se näkyy suoraan menotilastoissa. Alati velkaantuvassa maassa olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.
Poliitikot kiistelevät, millä työllisyysastetta saataisiin ylöspäin. Juha Sipilän hallitus kiistatta onnistui työllisyysasteen nostamisessa. Kuva: Joel Maisalmi
Poliitikot kiistelevät, millä työllisyysastetta saataisiin ylöspäin. Juha Sipilän hallitus kiistatta onnistui työllisyysasteen nostamisessa. Kuva: Joel Maisalmi

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 71,7 prosenttia vuonna 2018. Miesten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja naisten 70,6 prosenttia.

Luvut ovat selvästi parempia kuin ennen Juha Sipilän (kesk.) hallituskautta, mutta kansa ei tunnu olevan tyytyväistä. Keskustalle on kannatuskyselyissä povattu roimaa tappiota.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien määrä kasvoi vuodessa peräti 57 000 henkilöllä ja yrittäjien määrä 9 000 henkilöllä. Työllisyysaste kasvoi kaikissa ikäryhmissä ja työllisten määrä kasvoi lähes kaikilla päätoimialoilla.

Ei ole suuri ihme, että Sipilä mainosti (IS 8.4.), että Suomeen on syntynyt sata uutta työpaikkaa joka ikinen päivä – arkipäivä ja pyhäpäivä – tämän vaalikauden aikana ja siksi valtiontalous on tasapainottunut.

Sipilä myös letkautti, että jos hän ei tämän jälkeen tule uudelleenvalituksi, “niin täytyy sanoa sitten, että pitäkää tunkkinne siinä tapauksessa”.

Pääministerillä oli mukana mustaa huumoria, mutta myös tärkeä sanoma.

Työllisyyden nostaminen on Suomen kohtalonkysymyksiä, ja se näkyy suoraan menotilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuonna 2018 keskimäärin 202 000, mikä oli 32 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 7,4 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 8,6 prosenttia.

Vuonna 2018 kokoaikatyötä tekeviä palkansaajia oli 44 000 enemmän ja osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia 13 000 enemmän kuin vuonna 2017.

Nousukausi ei ehkä ollut Sipilän hallituksen ansiota, mutta ei hallituksen vikakaan. Olisi kohtuullista, että äänestämään menevät suomalaiset muistaisivat tämän. Mennyttä ja kuopattua porvarihallitusta voi syyttää paljosta, mutta ei työllisyyskehityksestä.

Alati velkaantuvassa maassa olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. Meillä ei ole varaa kaikkeen kivaan, johon Nokia-Suomi meidät tuuditti. Juuri tästä syystä työttömyyden vähentäminen on tulevan hallituksen ykköstehtävä.