Pääkirjoitukset

Työllisyysasteen nostaminen auttaisi pitämään talouskasvua yllä

Lisäelvytykselle voi sanoa ei, sen sijaan työllisyystoimia tarvitaan.
Jalka pois talouskaasulta ja katse vanhoihin ongelmiin, neuvoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Kuva: Pekka Rautiainen
Jalka pois talouskaasulta ja katse vanhoihin ongelmiin, neuvoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Kuva: Pekka Rautiainen

Suomen talous on toipunut koronakriisistä miltei hämmästyttävän nopeasti. Kokonaistuotanto on kasvanut pikaennusteiden mukaan jo suuremmaksi kuin ennen viheliäistä virusta.

Syitä tähän on monia: hallituksen tukitoimet yrityksille ja elvyttävä finanssipolitiikka, kotimaiset kuluttajat ja yrittäjät, epidemian näkökulmasta väljästi ja harvaan asuttu maa, joka ei nojaa niin paljon matkailuun kuin moni muu.

Tarvitaanko tässä tilanteessa enää merkittävää lisäelvytystä?

Ei ainakaan Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mielestä. Hänen mukaan talouden kaasupolkimen painamisen sijaan pitäisi kehittää moottoria tehokkaammaksi, jotta talouskasvu ei hyytyisi jo koronaa edeltäneellä ajalla havaittuihin hidasteisiin.

Näitä nimittäin riittää. Tuttuja ongelmia tuovat väestön ikääntyminen ja pula osaavasta työvoimasta. On ihan selvä, että työllisyysasteen nostaminen kohti muiden Pohjoismaiden tasoa ja työperäinen maahanmuutto auttaisivat pitämään kasvuvauhtia yllä.

Tarvitaan tietysti paljon muutakin. Investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin veisivät tuottavuutta ja kilpailukykyä eteenpäin.

Pääekonomisti Kuoppamäki muistuttaa myös, että ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönotto tekisi uudesta kasvusta aiempaa kestävämpää.

Suomessakin on jonkin verran käyty keskustelua koko talouskasvun tarpeellisuudesta, mutta tarve sille ei ole poistunut. Ikääntyvä väestö ja jo yli vuosikymmenen ajan paisunut julkinen velka tarvitsevat kannattelijaksi leveitä taloudellisia hartioita. Ja mitä kestävämpää kasvu on, sen parempi.

Hyvä, joskin miljardeilla elvytetty taloustilanne ja yritysten parantuneet tulokset näkyvät myös pörssikursseissa ja ehkä jopa asuntojen hintakehityksessä. Kuluttajaluottamusmittauksen yhteydessä nimittäin kerrottiin, että asuntojen ostoaikomukset olivat äärimmäisen korkealla ja kauppamäärät vahvassa kasvussa.

Lisäelvytykselle siis ei, sen sijaan työllisyystoimia tarvitaan. Tähtäin tulisi olla suoraan miljardeissa, ei missään sadassa miljoonassa eurossa.

Menot