Kokeiluja pitää katsoa työttömän näkökulmasta. Jos eri tahojen sujuvalla yhteistyöllä saadaan pitkäänkin työttöminä olleita ihmisiä takaisin leivän syrjään kiinni, toiminnan on jatkuttava.
Pääkirjoitukset

Työllisyyskokeilun päättäminen hämmentää

Työ- ja elinkeinoministeriö selittää kustannusten siirtyneen kunnilta valtiolle. Mitä väliä, jos kokeilu toimii ja on tehokas? Veronmaksaja maksaa joka tapauksessa.

Alueellisista työllisyyskokeiluista on Kuntaliiton mukaan (HäSa 13.9.) saatu varsin hyviä tuloksia. Hämmennystä herättääkin, että ne päättyvät vuodenvaihteessa.

Suurin kokeilu on ollut meneillään Pirkanmaalla. Kyse on siitä, että TE-toimistojen tehtäviä, valtuuksia ja myös niiden työntekijöitä on siirtynyt kokeilun ajaksi kuntiin. Lisäksi yhteistyötä on tehty yksityisten toimijoiden kanssa.

Työllisyydenhoidosta on tehty lähipalvelua. Siitä on päävastuussa kunta. Työttömille pyritään tarjoamaan yksilöllistä palvelua ja valmennusta.

Kokeiluun osallistuneet ovat pitkäaikaistyöttömiä. Monilla heistä on työttömyyden ohella muitakin ongelmia.

Kuntaliiton lukujen mukaan työllisyyskokeilut ovat runsaan vuoden kuluessa säästäneet yli 11 miljoonaa euroa työmarkkinatuen menoja. Kokeilut ovat tuottaneet 10 000 työpaikkaa vaikeimmin työllistyville.

Kokeiluja on ollut Pirkanmaan ohella Lapissa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Tähän mennessä työministeri Jari Lindström (sin.) ei ole antanut vakuuttavaa vastausta siihen, miksi kokeilut on lopetettava. Hän painottaa, että tulee uusia pilotteja ja myöhemmin maakunnat ottavat kasvupalvelut hoitaakseen.

Uusiin pilotteihin liittyvä laki on kuitenkin myöhässä. Mitä tapahtuu, jos se ei ehdi voimaan vuodenvaihteessa?

Perjantaina työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuille ilmaantui artikkeli: ”Työllisyyskokeilujen faktat ja fiktio”.

TEM huomauttaa, että kokeilut ovat pudottaneet kuntien työmarkkinatukiosuuksia. Niitä on kutsuttu myös sakkomaksuiksi, joihin kuntien on tähän asti ollut vaikea vaikuttaa.

Edelleen TEM muistuttaa, että valtio on vastaavasti tukenut tätä toimintaa. Käytännössä rahat ovat siis joka tapauksessa tulleet veronmaksajan taskusta.

Niin tai näin, ensisijaisesti asiaa pitää katsoa työttömän näkökulmasta. Jos eri tahojen sujuvalla yhteistyöllä saadaan pitkäänkin työttöminä olleita ihmisiä takaisin leivän syrjään kiinni, toiminnan on jatkuttava.

Palvelujen on oltava lähellä ja turhasta byrokratiasta on päästävä eroon.

Tuoreimpia artikkeleita