Pääkirjoitukset

Työmarkkinajärjestöille alkamassa hikinen kesä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus tekee työmarkkinapolitiikkaa kovin panoksin. Hallitus patistaa työmarkkinajärjestöjä yhteiskuntasopimukseen uhkaamalla, että muuten hallitus leikkaa menoja ja kiristää veroja noin 1,5 miljardin edestä.

Matalista palkkaratkaisuista ja työmarkkinauudistuksista hallitus lupaa vastikkeeksi miljardin euron kevennystä tuloveroihin.

Sipilä ehti jo kertaalleen kaataa yhteiskuntasopimuksen, kun työmarkkinajärjestöt eivät pikaisesti pystyneet päättämään vaikeista uudistuksista. Palkansaajajärjestöt halusivat myös kuulla tarkemmin, mitä hallitusohjelmassa on luvassa. Madonluvut on nyt kuultu. Työmarkkinajärjestöille on luvassa painostavan hikinen loppukesä.

Hallitus aikoo keskemmällä kesää toimittaa täsmällisen ehdotuksensa siitä, miten laskea Suomen yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla, kehittää muutosturvaa ja koulutusmallia. Liitoilla on aikaa sitoutua sopimukseen 21. elokuuta mennessä. Hallitus tosin päättää tulosten perusteella toimistaan vasta kevättalvella 2017.

Elinkeinoelämän keskusliitolle ja kuntatyönantajille hallituksen kaavailut sopivat, mutta palkansaajia hallituksen linja kylmää. Ottakaa tai jättäkää, valitkaa porkkana tai raippa, viestii hallitus, joka on ottanut isännän paikan pöydässä.

Palkansaajajärjestöjä närästää se, että hallitus tarjoaa työmarkkinoille perinteisen kolmikantaneuvottelun sijaan hyväksyttäväksi melkein valmista pakettia.

Palkansaajajärjestöt haluavat vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja karsastavat hintakilpailukyvyn parantamista vain työaikaa pidentämällä tai vapaapäiviä karsimalla. Niistä tuottavuutta voisi nostaa muilla keinoin.

Hallitus tarjoaa pirullisesti ammattiyhdistysliikettä syypääksi lisäleikkauksiin, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Leikkaukset osuisivat mm. lapsilisiin, työttömyysturvaan, opinto- ja aikuiskoulutustukeen, eläkeindeksikorotuksiin, lääkärikorvauksiin ja vuorotteluvapaasta luopumiseen, vaikka ne kaikki eivät edes tähän sopimukseen liity. Myös elinkeinoelämää uhataan tukileikkauksilla.

Sopimuksen hinta on kova, mutta myös sen syntyminen olisi iso askel talouden rapautuessa.

Kovat puheet kuuluvat työmarkkinapolitiikkaan, kunhan osapuolet ymmärtävät, että sopu voi syntyä vain neuvottelemalla. Neuvottelutulokseen pääsy taas vaatii vähintäänkin pieniä myönnytyksiä kaikilta.

Päivän lehti

28.3.2020