Pääkirjoitukset

Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa

Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa leimaa voimakas pelko siitä, että järjestelmää käytetään hyväksi.
Maahanmuuttoviraston lupajärjestelmää kohtaan esiintyy kritiikkiä. Kuva: Joel Maisalmi
Maahanmuuttoviraston lupajärjestelmää kohtaan esiintyy kritiikkiä. Kuva: Joel Maisalmi

Äskettäin on julkaistu parikin tutkimusta, joiden mukaan noin puolet suomalaisista haluaisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Tämä käy ilmi niin Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkebarometristä kuin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksestakin.

Taustalla on huoli kärjellään seisovasta väestöpyramidistamme. Kuka maksaa verot ja eläkkeet, kun työikäisiä on yhä vähemmän ja eläkeläisten määrä kasvaa jatkuvasti? Vaikka syntyvyys näyttää hetkellisesti kääntyneen hienoiseen kasvuun, ilmiön pysyvyydestä ei ole tietoa.

Kun vaihtoehdoiksi annetaan eläkkeiden pienentäminen, eläkemaksujen nostaminen tai työperäinen maahanmuutto, 52 prosenttia pitää maahanmuuttoa parhaana vaihtoehtona.

Tutkimukset tosin tunnistavat myös vallitsevan kahtiajaon. Noin kolmannes vastaajista vastustaa työperäisen maahanmuuton helpottamista.

Tällä hetkelläkin useilla aloilla vallitsee työvoimapula, joka haittaa yritysten kasvua. Hoitoalalla työvoimapula oli krooninen jo ennen koronaa, joka on vain pahentanut tilannetta.

Muutto Suomeen työn perässä on tehty äärimmäisen hankalaksi. Luparuljanssi Maahanmuuttovirastossa (Migri) vie kohtuuttomasti aikaa. Perheen saaminen Suomeen on todella hankalaa, joissain tapauksissa suorastaan mahdotonta.

Tästä on esimerkkinä janakkalalainen Selahattin Kus, jonka perhe karkotettiin Turkkiin, koska perheen isä ansaitsi Migrin näkemyksen mukaan liian vähän.

Kuitenkin perhe on elänyt Suomessa vuosia ilman ylimääräisiä tukia. Lapset ovat käyneet koulunsa Suomessa ja suomalaistuneet. Vastaavia kohtuuttomia esimerkkejä on lukuisia.

Miten Suomessa kuvitellaan ulkomaalaisten työntekijöiden voivan kotoutua ilman perheitään? Mistä tulevia veron- ja eläkkeenmaksajia saadaan, jos ei lapsista?

Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa leimaa voimakas pelko siitä, että järjestelmää käytetään hyväksi. Nyt julkaistut tutkimukset kuitenkin kertovat, että realismi voittaa alaa yleisessä mielipiteessä. Se pitää saada viedyksi myös lainsäädännön tasolle.

Menot