Pääkirjoitukset

Työttömyyteen ei pidä alistua

SAK:n laskelmien mukaan lähes 16 000 suomalaista sai viime vuonna lopputilin. Edellisenä vuonna 2011 irtisanottujen määrä oli tuntuvasti pienempi, noin 10 600 palkansaaja sai lähteä työpaikastaan.

Suomen teollisuudesta arvioidaan tällä vuosituhannella kadonneen lähes 60 000 pysyvää työpaikkaa. On selvää, ettei kysymys ole tilapäisestä ilmiöstä, vaan syvälle käyvästä rakennemuutoksesta, tehtaan piippujen lopullisesta kaatumisesta ja kokonaisten teollisuusyhdyskuntien hiljenemisestä.

Erityisen rankasti työpaikkojen kato on koetellut metsäteollisuutta. Paperitehtaat ovat yleensä sijaintipaikkakuntansa ainoita merkittäviä työnantajia, jolloin tuotannon päättyminen tietää pysyviä vaikeuksia.

Valtiovalta on sinnikkäästi yrittänyt synnyttää uusia pysyviä työpaikkoja kadonneiden tilalle, mutta tulokset eivät aina ole kovin rohkaisevia. Kannettu vesi ei tahdo kaivossa pysyä. Tämä on karvaasti koettu esimerkiksi Kemijärvellä, jossa sellutehtaan tilalle on väellä ja voimalla yritetty käynnistää liimapalkkien tuotantoa. Hanke ei kuitenkaan ole käynnistynyt tuntuvista tukimiljoonista huolimatta.

Vuoden 2008 taantuman aikana vaikeuksiin ajautunut teollisuus pääasiassa lomautti henkilöstöään ja yritti välttää irtisanomisia viimeiseen asti. Tälläkin hetkellä käydään lukuisissa yrityksissä yt-neuvotteluja, mutta valitettavan usein ne päättyvät työntekijöiden irtisanomiin. Toki edelleen määräaikaiset lomautukset kuuluvat keinovalikoimaan, mutta irtisanomisen kynnys on nyt edellisiä taantumia matalammalla.

On ilmeistä, ettei loistoristeilijätilauksen menettänyt korealaisen STX:n Turun ja Rauman telakatkaan selviä eteenpäin pelkillä lomautuksilla, vaan moni laivanrakentaja joutuu katselemaan töitä kokonaan muilta ammattialoilta.

Suomen työttömyysluvut ovat toistaiseksi monia muita EU-maita tuntuvasti pienemmät. Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi alkaneen vuoden työttömyydeksi 8,1 prosenttia. Se on edelleen siedettävä verrattuna esimerkiksi eteläisiin EU-maihin Kreikkaan ja Espanjaan, joissa joka neljäs työikäinen on vailla työtä.

Meilläkään ei pidä hyväksyä nykyistä työttömyyttä ja uskoa, että yhteiskunnan turvaverkot pitävät ja tämäkin taantuma päättyy joskus. Tuskin kukaan silti uskoo uusiin nokioihin saati uusien metsäteollisuuskeskittymien syntyyn.

Uusia ja vireitä kansantalouden vetureita on kuitenkin löydyttävä ja vieläpä nopeasti. Suomalainen osaaminen ja innovointikyky eivät toistaiseksi taantumaan riutuneet, meillä osataan yhtä ja toista.

Pelkkä sellunkeitto ja lankun sahaus eivät enää lyö leiville, silti metsäteollisuuden tuotevalikoimaa monipuolistamalla on mahdollista luoda uutta työtä. Biotekniikka monine sovelluksineen pohjautuu edelleen puuraaka-aineeseen eikä metsäenergian hyödyntämisen tie ole alkuunkaan kuljettu loppuun. Runsaat luonnonvarat ja luova tietotekniikan osaaminen ovat vahva parivaljakko.

Päivän lehti

2.4.2020