Pääkirjoitukset

Työvoimapulaa on liioiteltu

Suomessa on jo neljällä vuosikymmenellä ennusteltu työvoimapulaa.

Viimeistään 2000-luvulla työvoimapulan piti iskeä täydellä voimalla niin, että ulkomaista työvoimaa piti rahdata maahamme kymmeniätuhansia vuodessa.

Tämän päivän uutiset kertovat ihan toisenlaisesta kehityksestä. Tuhansien ihmisten irtisanomisista ja yt-neuvottelujen alkamisista kerrotaan uutisissa lähes joka päivä.

Työministeriön ennusteen mukaan työttömyys kasvaa ensi vuonna lähes prosenttiyksiköllä.

Koko euroalue hoippuu taantuman partaalla, eikä tämänhetkinen tilanne anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta. Jos kuitenkin käy niin, että talouskasvu jatkuu hitaana pitkään, ei edes suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle aiheuta sellaista työvoimapulaa kuin eteemme on jo monia vuosia maalattu.

Hoiva-ala on toki sellainen, että työvoimapula vaivaa jatkuvasti osittain työn raskauden ja heikon palkkauksen takia.

Pitää muistaa sekin, että ihmiset haluavat jatkaa töissä entistä pidempään, vaikka eläkeiän alarajaa ei nostettaisikaan. Asennemuutos on ollut nopea. Nyt tilanne on se, että yritykset vähentävät väkeä iäkkäimmästä päästä ns. työttömyyseläkeputkeen.

Jos työtä on tarjolla, jopa monet eläkeiän ylittäneet haluavat jatkaa työelämässä.

Paljon myös opiskellaan ja ollaan kotona lasten kanssa, koska työtä ei löydy. Myös opiskelijoiden valmistuminen nopeutuisi, jos heille löytyisi heti valmistumisen jälkeen koulutusta vastaava työ.

Ihmiset käyttäytyvät tavattoman joustavasti, jos työllisyystilanne paranee. Tästä on takavuosilta monia esimerkkejä.

Merkitystä on myös sillä, että yritykset tehostavat toimintojaan. Sama, jopa lisääntyvä työmäärä tehdään entistä pienemmällä väellä. Monissa nytkin ilmoitetuissa väen vähentämisissä ei ole kyse yrityksen heikosta tuloskunnosta tai työn vähenemisestä, vaan kyse on toimintojen tehostamisesta.

Tyypillinen esimerkki tästä on Telia-Sonera. Yhtiö tekee hyvää tulosta, töitä riittää nykyisen kaltaiselle organisaatiolle, mutta tehostamisen jälkeen yhtiö pärjää 2000 työntekijää vähemmällä.

Samansuuntaisia ovat toimet mediataloissa. Monissa kustannustaloissa käydään jo kolmansia yt-neuvotteluja, koska toimituksia yhdistellään, samaa materiaalia käytetään monissa eri lehdissä ja tuotantoja ajetaan suuriin yksiköihin ja tekniikan kehityksessä työvaiheita karsitaan kokonaan pois.

Ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa puhutaan työvoimapulasta. Jo 1970-luvun alussa puhuttiin, miten oma väki ei millään riitä tekemään kaikkia töitä Suomessa, vaan ulkomaista työvoimaa tarvitaan.

Öljykriisi iski vuosikymmenen puolivälissä ja puheet työvoimapulasta vaihtuivat työttömyyden päivittelyyn.

Samoin kävi 1990-luvun alussa. Lama iski työvoimapulapuheita päähän kovalla kädellä. Suomessa teitä mittasi pahimmillaan lähes puoli miljoonaa työtöntä.