fbpx
Pääkirjoitukset

Ukrainan asia on myös meidän asiamme – Nato-jäsenyys ajankohtaiseksi nopeimmalla mahdollisella aikataululla

Venäjä loukkaa törkeästi Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Suomi on rauhan – ja Ukrainan puolella. Sen pitää näkyä myös konkreettisena apuna.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi tiistaina näkemyksiään Ukrainan tilanteesta Presidentinlinnassa Helsingissä. Kuva: Mikko Stig
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi tiistaina näkemyksiään Ukrainan tilanteesta Presidentinlinnassa Helsingissä. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Vladimir Putinin Venäjä loukkaa törkeästi Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tämä on täysin kiistatonta, vaikka asian – Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen – ympärille rakennettiin Moskovan arvottomassa näytelmässä huojuvat kulissit, joiden tarkoitus on peitellä raakaa voimapolitiikkaa.

Venäjä ei varsinaisesti enää edes kiertele tarkoitusperiään, vaan menee jopa niin pitkälle, että kiistää Ukrainan valtion ja samalla käytännössä ukrainalaisten olemassaolon oikeutuksen.

Suomi reagoi syvenevään kriisin ainoalla oikealla tavalla. Niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuin presidentin ja valtioneuvoston yhteinen turvallisuuspoliittinen ministerivaliokuntakin totesivat, että Suomi tuomitsee Venäjän toimet.

Presidentin sanoin: “Suomi tukee vahvasti Ukrainaa ja Ukrainan ihmisiä.” Suomen ei tarvitse valita puoltaan. Sen pitää olla päivänselvää Moskovaa myöten. Suomi on rauhan – ja Ukrainan puolella. Sen pitää näkyä myös konkreettisena apuna.

EU:n ja Yhdysvaltain on kyettävä pikaisesti sellaisiin päättäväisiin toimiin, joilla on aidosti vaikutusta Venäjään. On tunnustettava myös se, että Suomi tarvitsee nyt juuri sitä selkänojaa, jonka jäsenyys läntisessä vakaassa integraatiossa suo.

Kahdenväliset suhteet Venäjään ovat kunnossa, vaikka presidentti Niinistö sanoikin tiistaisessa tiedotustilaisuudessa, että nyt sävy olisi muuttunut mahdollisessa vuoropuhelussa Putinin kanssa.

Niinistö vakuutti, ettei Suomeen kohdistu suoranaista uhkaa. Se ei tarkoita, ettei tilanne olisi monin tavoin uhkaava.

Presidentti Niinistö huomautti asiaa kysyttäessä, ettei Natoon pääsemiseksi ole olemassa salamaprosessia.

Nyt sen voi sanoa: Nato-jäsenyyden pitää kuitenkin tulla ajankohtaiseksi nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Mikä tai kuka sen sai aikaan? Venäjä, Venäjä ja Venäjä; Putin, Putin ja Putin.

Ukrainaan kohdistuva aggressio on ollut uhkausten, vaatimusten ja hämäysten päättymätöntä sarjaa. Suomi onneksi hyvin todennäköisesti välttyisi vastaavalta Natoon liittyessään, mutta ei varmastikaan jonkinlaiselta reaktiolta.

Viimeisin vaihe paljastaa vain yhden venäläisen motiivin: vanhanaikaisen ja historiasta järkyttävän tutun laajentumishalun.

Venäläisessä retoriikassa on esiintynyt Putinin aikana jatkuvasti neuvostoaikaisen suurvalta-aseman ja tsaarinaikaisten suuruuden päivien ihannointi. Historiaa on venäläisittäin aina sekoitettu nykypäivään sekä vääristellen että kulloisiakin ratkaisuja perustellen.

Sanakäänteiden tulkintaan ei pidäkään enää käyttää liikaa energiaa, vaan siihen, mitä seuraavaksi oikeasti tapahtuu.

Venäjä kaappasi vuonna 2014 Krimin ja otti valvontaansa nyt anastamansa Ukrainan separatistialueet. Ei pidä kuvitella, että Putin tyytyy siihen, jos riittävän vahvaa vastavoimaa ei löydy.

Menot