Pääkirjoitukset

Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi

Ukrainan kriisi on kaikkea muuta kuin ohi, vaikka maan presidentin Viktor Janukovitshin lauantaina syrjäyttäneen vallankumouksen jälkiä jo siivotaankin maan pääkaupungissa Kiovassa. Maan uusi hallinto ottaa haparoivia ensi askeleitaan erittäin tulenarassa ilmapiirissä. Kriisin painopiste on siirtynyt Kiovasta Krimille, joka on osa Ukrainaa. Sen asukkaista suuri osa on venäläisiä, jotka pelkäävät jäävänsä uuden hallinnon jalkoihin.

Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta on Krimillä, Sevastopolissa, eli Venäjän armeija on koko ajan läsnä Ukrainassa, toki maiden keskinäisen sopimuksen mukaisesti.

Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksander Turtshinov varoitti venäläissotilaita poistumasta tukikohdastaan. Se tulkittaisiin sotilaalliseksi aggressioksi eikä tulkinta olisi edes kovin virheellinen. Jännitystä on kiristänyt venäläismielisten mielenosoittajien liikehdintä Krimillä, jossa paikallishallituksen ja parlamentin rakennukset olivat torstaina mielenosoittajien miehittämiä.

Jos jo valmiiksi äärimmäisen herkkään tilanteeseen tulisi myös armeija mukaan, kaikki ainekset veristen väkivaltaisuuksien puhkeamiselle olisivat olemassa. Ukrainalaiset eivät halua Krimille Kiovan tapahtumien toisintoa, vaan vaativat, että Venäjä kunnioittaa maan koskemattomuutta, suvereenisutta ja nykyisiä rajoja.

Arviot siitä, että Venäjän vaitonaisuus Ukrainan tapahtumista viime viikolla johtui Sotshin talviolympialaisista, ovat osuneet oikeaan. Kun olympiatuli sammui ja maailman tiedotusvälineet poistuivat maasta, Venäjän presidentti Vladimir Putin käski käynnistettäväksi suuret sotaharjoitukset maan länsiosissa, myös Ukrainan vastaisella rajalla. Samalla venäläiset hävittäjälaivueet määrättiin taisteluvalmiuteen.

Kyse on ilman muuta sotilaallisen voiman näytöstä, pullistelusta, jolla muistutetaan Ukrainaa ja sen liittolaisia, myös Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja Venäjän asemahdista. Niin EU kuin Yhdysvallat varoittivat torstaina Venäjää puuttumasta aseellisesti Ukrainan tapahtumiin.

Lähipäivinä Krimillä käydään kiihkeätä hermosotaa. Mikäli mielenosoitukset kääntyvät avoimeksi yhteenotoksi venäläisten ja ukrainalaisten välillä, Venäjä saa perusteen puuttua tapahtumiin myös sotilaallisesti. Pääministeri Dmitri Medvedev vihjaisi jo aiemmin, ettei Venäjä tyydy seuraamaan sivusta, jos sen edut ja kansalaisten turvallisuus ovat Ukrainassa uhattuina. Puuttumisen kynnys madaltuu välittömästi, jos venäläisiä siviilejä alkaa kuolla mielenosoituksissa.

Ukrainan väliaikaisen hallinnon taidoista ja kyvyistä riippuu, saako se Krimin niemimaan rauhoittumaan vai eskaloituvatko mielenosoitukset väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Nyt pitäisi niin Ukrainan venäläisvähemmistön kuin Venäjänkin malttaa tovi ja pidättäytyä äärimmäisistä keinoista.

Se olisi kaiketi myös maan valtaapitävien etujen mukaista, sillä Venäjän vahvistunut oppositio on hyvin innostuneena seurannut Ukrainan vallankumousta.

Päivän lehti

3.6.2020