Pääkirjoitukset

Unilukkari varsinaisen toimensa äärellä

Kukaan ei osaa ennakoida täsmällisesti koronakriisin jälkeistä tulevaisuutta. Myös mahdotonta on kuitenkin yritettävä. Presidentti Sauli Niinistö puhui tiukan talousmiehen äänellä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Kultaranta-keskusteluihin liittyneitä haastatteluja sunnuntaina. Kuva: Matti Porre
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Kultaranta-keskusteluihin liittyneitä haastatteluja sunnuntaina. Kuva: Matti Porre

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupasi aikoinaan olla ”unilukkari”, keskustelun herättäjä.

Lupaus on pitänyt. Presidentin valtaoikeudet ovat varsin rajalliset, mikä on kannustanut Niinistöä lukkarintoimensa äärelle.

Lisäksi hän on pitänyt myös kiinni valtaoikeuksistaan ulkopolitiikassa ja vielä erikseen suhteissa Venäjään.

Sunnuntaina käydyt Kultaranta-keskustelut ovat yksi presidentin arvojohtajuuden foorumeista. Nyt suuntana ei ollut itä, vaan länsi, Eurooppa, koronakriisin koettelema EU – ja Suomi.

Hahmon Niinistön omille arvoille antaa hänen kritiikkinsä, joka koskee euroalueen yhteisvastuuta ja velanottoa.

Kamreeri ei pääse karvoistaan. Niinistö puhui tiukan talousmiehen ja entinen valtiovarainministerin äänellä. Aika on toki aivan erityinen. Velkaa ei voi kuitenkaan ottaa silmät kiinni, vaan on nähtävä myös seuraukset, hyvät ja huonot sekä punnittava niitä.

Yhteisvastuun piikki ei voi olla rajaton, eikä jäsenvaltioiden oma vastuu ole kadonnut edes koronakriisin synkässä yössä.

Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) päätöskeskustelu oli hyvin sovinnollinen. Ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi, että Marin kuunteli Niinistön näkemyksiä varoittavina evästyksinä.

Vanhat jakolinjat ovat hajalla, ja on ilmeistä, että yhteisen edun löytyminen on EU:ssa vaikeampaa kuin koskaan.

Kultaranta-keskustelujen aihe oli täysin pohjaton: oli määrä hahmottaa pandemian jälkeistä maailmaa ja Suomea.

Kukaan ei osaa ennakoida täsmällisesti koronakriisin jälkeistä tulevaisuutta. Myös mahdotonta on kuitenkin toisinaan yritettävä.

Poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää, että keskeiset valtiolliset toimijat harrastavat vuoropuhelua, johon pääsevät osallistumaan asiantuntijatahojen lisäksi myös tavalliset kansalaiset.

Euroopan natistessa jälleen liitoksissaan on hyvä huolehtia, ettei sama hajaannus leviä Suomeen ja suomalaisten välille. Siinäkin tehtävässä presidentti Sauli Niinistö on onnistunut.

Päivän lehti

12.7.2020