Pääkirjoitukset

Unkari puhuu

Suomi EU:n puheenjohtajamaana nosti esiin unionin yhteisten arvojen noudattamisen. Arvoja kunnioittamaton Unkari ärähti ja kyseenalaistaa Suomen toiminnan asiassa.
Budapestissä on pitkä ja kuuma kesä. Unkarin poliitikot käyvät myös lämpöisinä. Muiden rahat kelpaisivat, mutta yhteiset arvot eivät Unkarille käy. Kuva: Balazs Mohai
Budapestissä on pitkä ja kuuma kesä. Unkarin poliitikot käyvät myös lämpöisinä. Muiden rahat kelpaisivat, mutta yhteiset arvot eivät Unkarille käy. Kuva: Balazs Mohai

Toistaiseksi keskustelu Unkarin kanssa on toinen toisensa ohi puhumista. Unkarin ministerit pääministerin johdolla puhuvat siitä, miten Suomi kyseenalaistaa Unkarin oikeuslaitoksen riippumattomuuden, vaikka maan tuomarit nimitetään poliittisen henkilön ehdotuksesta.

Pääministeri Viktor Orbanin mukaan Suomen oma oikeusjärjestelmä ontuu, koska maalla ei ole perustuslakituomioistuinta.

Unkarilaisten sanomiset eivät osu maaliinsa. Ei kyse ole siitä, kuka nimittää mitäkin tai onko maalla perustuslakituomioistuin tai perutuslakivaliokunta, johon kaikki puolueet osallistuvat. Presidentti esittää Suomessa korkeimmat oikeusviranomaiset.

Oleellista on se, miten oikeuslaitos toimii; tekeekö se päätöksensä täysin itsenäisesti parhaan olemassa olevan tiedon pohjalta ja kokevatko kansalaiset saavansa oikeutta.

Ei Suomi maana hyökkää Unkaria vastaan, vaan haluaa puheenjohtajana nostaa esiin EU:n yhteisesti sovittujen arvojen, sopimusten ja sääntöjen noudattamisen. Tällainen tarkastelu kohdistuu maihin, joissa ko. ongelmia näyttäisi olevan. Lähtökohtaisesti samalla viivalla ovat kaikki maat. Myös Suomi.

Suomen oikeuslaitoksen riippumattomuus on yleisesti tunnustettu: sanan ja kokoontumisen vapaudessa olemme maailman kärkimaita.

Unkari sitä ei ole, eikä sen oikeuslaitos ole riippumaton. Oppositiokin on ajettu niin ahtaalle, että valtaa pitävä Fidez-puolue saa vaaleissa aina vahvan etulyöntiaseman.

Unkarin pitää unionissa raha. Kun lasketaan maan liittymisestä lähtien saama summa, nousee euromäärä yli 80 miljardin eli puolitoista kertaa Suomen valtion vuosibudjetin.

Tuo rahamäärä on siivittänyt maan talouden vahvaan nousuun, ja nousulla on kiistatta merkitystä myös valtapuolue Fidezin korkeaan kannatukseen edellä mainittujen syiden lisäksi.

Suomi puheenjohtajamaana haluaa sitoa EU-tukien saannin unionin arvojen, sääntöjen ja sopimusten noudattamiseen.

Tämän takia pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) puheet rahoituksen ehdollistamisesta askarruttavat.