Pääkirjoitukset

Untuvikkojen kiintiöt hiovat opiskelumallia

Korkeakoulujen opiskelijahaun uudistuksella on kunnianhimoiset tavoitteet päästä eroon välivuosista ja jouduttaa näin opiskelijoiden valmistumista. Ensikertalaisia suosivat kiintiöt otetaan käyttöön ensi vuoden keväällä yhteishaussa.

Kiintiöt tuskin aiheuttavat heti suurta mullistusta, sillä ne ja ensikertalaisten hakijaosuudet osuvat monilla aloilla liki toisiaan. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ensikertalaisten kiintiöt ovat keskimäärin 70–80 prosentin luokkaa.

Korkeakoulut päättävät itse kiintiöiden suuruudesta, mutta tavoitteena on, että saman opiskelualan kiintiö on samankaltainen ympäri Suomen.

Ensikertalaisten etulyöntiasema on perusteltu, mutta se lisää samalla opiskelijoiden valinnan vaikeutta, sillä opiskelualaa on jatkossa työläämpi vaihtaa.

Valinnan olisi hyvä onnistua kerralla. Jos opiskelija pääsee vasta toissijaiseen opiskelupaikkaan, hän joutuu harkitsemaan, kannattaako sitä ottaa vastaan.

Kiintiöt vaikuttavat merkittävimmin aloihin, joille on vaikeinta päästä. Opiskelija on ennen voinut valmentautua korkeakoulussa jossain sisaraineessa tähdäten unelma-alalleen. Lääkäriksi opiskelevista valtaosa on opiskellut aiemmin esimerkiksi kemiaa tai fysiikkaa. Kiintiöt rajoittavat jatkossa tämän rampin käyttöä.

Uudistuksen jälkeen opiskelualaa voi yhä vaihtaa. Opetusministeriö pyrkii siirto-opiskelijavalinnalla varmistamaan, ettei muiden hakijoiden asema liialti kärsi.

Korkeakoulut päättävät, millä kriteereillä alan vaihto toiseen onnistuu. Vaihtomahdollisuus on tarpeen, mutta käytännössä siirto-opiskeluväylä taitaa tukkeutua kaikkein kilpailluimmilla aloilla.

Seuraavat vuodet näyttävät, nopeuttaako ensikertalaisten suosinta opiskelu- ja opintotukiaikamuutosten ohella valmistumista työelämään vai saako se joitakin viettämään välivuotta, jos mieliopinahjon ovi ei aukene. Kiintiöinti ei ole yksiselitteinen ratkaisu välivuosien vähentämiseksi.

Opiskelukulttuuri on joka tapauksessa muuttumassa. Mieluusti jo ennen lukiota pitäisi tietää, mille alalle todella tahtoo eikä jäädä myöhemminkään arpomaan. Tähän asti on pidetty hyvänä mennä korkeakouluun, vaikka ala myöhemmin vaihtuisi.

Koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta on parempi, että paikan ottavat vastaan ne, jotka haluavat kyseistä alaa opiskella.

Päivän lehti

4.4.2020