Pääkirjoitukset

Uudistukset vaativat avoimuutta

Heti vuodenvaihteen pitkän pyhäryppään jälkeen jatkuu kova työ niin eduskunnassa valtakunnan tasolla kuin kunnissakin.

Teema on sama. Uudistuksia pitää tehdä, jotta palvelut pystytään takaamaan kansalaisille yhä tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa. Talouden taivaalla ei juuri näy valoa.

Monissa kunnissa maksetaan tänä vuonna viime vuotta enemmän veroja. Jos ei, niin ainakin kunta velkaantuu lisää.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa sekä verot nousevat että velka kasvaa. Veroprosenttia korotettiin vain puolikkaalla, kun todellinen korotuspaine olisi jopa kolme prosenttiyksikköä.

On selvää, ettei niin suuriin kertakorotuksiin voi missään mennä. Siksi onkin todella vakavasti pohdittava palvelurakenteen uudistuksia.

Päätä ei voi enää panna pensaaseen, vaikka eduskuntavaalit ovat tulossa ja monet johtavista poliitikoista ovat ehdolla. Huhtikuun eduskuntavaaleissa tarjolla jakarandatuoleille on myös kuntien virkamiehiä.

Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan totesi, uudistukset ovat välttämättömiä ja on vastuutonta vastustaa niitä populistisin perustein.

Uudistuksia on valmisteltava niistä avoimesti kansalaisille tiedottaen.

Väitetään, että kansalaiset ovat muutosvastaisia. Varmasti niin onkin, jos he eivät tiedä, mistä on kysymys. Päättäjien on taustoitettava päätöksiä niiden kaikilta puolilta niin valtakunnan kuin kuntienkin tasolla.

Monesti kuulee poliitikkojen, mutta myös virkamiesten kertovan vain omaa näkökulmaa pönkittävän puolitotuuden. Se ei riitä. Rakenneuudistuksiin tähtäävät päätökset ovat vaikeita, silti niiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset pitää avata kansalaisille.

Kunnilla on edessään hankalia ratkaisuja. Esimerkiksi kouluverkon uudistaminen on osoittautunut varsin vaikeaksi kaikkialla.

Viimeksi Janakkalassa uudistus karahti kiville, vaikka kaikki päättäjät tietävät, että siihen palataan pian – todennäköisesti jo tänä vuonna.

Olemassa olevalle rakenteelle löytyy aina puolustajia. Maaseudulla on ymmärrettävää, että pitkät matkat palveluihin huolestuttavat asukkaita. Kaupungeissa on usein kysymys vain muutamista kilometreistä.

Nyt kun palveluverkkoja joudutaan pakon edessä järjestämään uudella tavalla, se pitäisi ottaa mahdollisuutena.

Olipa kyse kouluista, kirjastoista, vanhus- tai terveyspalveluista ne voi suunnitella nykypäivän tarpeisiin sopiviksi kokonaan uudelta pohjalta.

Kuntien palveluverkot ovat rakentuneet vuosien varrella pala palalta ilman, että on mietitty kokonaisuutta. Nyt, kun rahat ovat lopussa, on korkea aika tarkastella nykypäivän vaatimusten ja kokonaisuuden näkökulmasta.

Tulee pohtia esimerkiksi sitä, tarvitaanko jokaiselle palvelulle oma monumenttinsa vai onko mahdollista tarjota niitä samojen seinien sisältä.

Siihen vaaditaan rohkeutta, avointa keskustelua ja tehokasta tiedottamista hankkeiden valmisteluvaiheessa.