Pääkirjoitukset

Uusien tilausten määrä tarkoittaa vaikeuksia

Parin viime päivän talouslukusaldo on Suomessa ollut varsin mollivoittoinen.

Keskiviikkona tulli kertoi, että Suomen tavaravienti laski tammikuussa peräti kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja torstaina Tilastokeskus masensi alhaisilla teollisuustuotantoluvuilla sekä uusien tilauksien määrällä.

Koko teollisuuden tuotanto oli tammikuussa kaksi prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotanto kääntyi tammikuussa vastoin ennakko-odotuksia 7,5 prosentin laskuun.

Tulevaisuutta luotaava uusien tilausten määrä on laskenut puolestaan viisi kuukautta yhtäjaksoisesti. Yhden yksittäisen kuukauden luvuista ei vielä kannata päätellä paljoakaan, mutta lähes puolen vuoden jakso näyttää suuntaa jo paremmin.

Ongelmat Suomen taloudesta eivät siis ole kaikonneet mihinkään, vaikka näköpiirissä piti jo olla – vihdoin ja viimein – haurasta kasvua. Suomen talouden elpyminen on perustunut usein vientimarkkinoiden vahvaan vireeseen.

Poppakonsteja ei tällä hetkellä ole. Kansallisesta kilpailukykysopimuksesta on keskusteltu laihoin tuloksin kohta vuosi, eivätkä kaikki ammattiliitot näe aihetta osallistua sopimukseen.

Liikaa aikaa kuluu joka tapauksessa siihen, että maan kilpailukyky paranee – jos näin ylipäänsä käy.

Sitä ennen Suomi on tahmean eurooppalaisen kysynnän, EKP:n päätösten ja yritysten omien toimien varassa. Toki tehostamista pitääkin tehdä.

Suomi kaipaisi nyt kipeästi sankaritarinoita. Yksittäisiä valopilkkuja näkyy siellä täällä, mutta niitä tarvittaisiin lisää.

Yksi kirkkaimmista kotimaisista tähdistä löytyy trendikkäältä pelialalta, vaikka kansantaloudellisesti koko alan merkitys on edelleen melko pieni.

Peliyhtiö Supercellin liikevaihto nousi viidessä vuodessa nollasta jo kolmannelle miljardille ja nettotulosta yhtiö teki lähes käsittämättömät 693 miljoonaa euroa. Suomalaista yhteiskuntaa ja sen tarjoamaa koulutusta arvostavat Supercell-johtajat ovat pitäneet huolta myös siitä, että yhtiö maksaa edelleen veroja Suomeen, vaikka mahdollisuuksia laajamittaiseen verosuunnitteluun varmasti olisi.

Supercell nousee arviolta yli 170 miljoonan euron yhteisöveroilla jälleen huippuveronmaksajien harvalukuiseen joukkoon.