Pääkirjoitukset

Uutta aktiivisuutta puolustuspolitiikassa

Maanantaina käynnistyi Suomen, Ruotsin ja Norjan yhdessä järjestämä kansainvälinen ilmasotaharjoitus. Pohjoisen taivaalla lentävät järjestäjämaiden ilmavoimien ohella Yhdysvaltojen, Hollannin, Britannian, Ranskan ja Saksan hävittäjät. Harjoitukseen osallistuu myös Nato. Arctic Challenge Exercise 15 -harjoituksessa lentää yli sata sotilaskonetta.

Suomalaiset osallistuivat talvella myös Virossa järjestettyyn lentoharjoitukseen. Ruotsalaisten kanssa ollaan tehostamassa merialueiden valvontaa ja yhteisiä asehankintoja mietitään niin ikään.

Suomalainen kenraalimajuri Esa Pulkkinen nimitettiin vastikään Euroopan unionin sotilasesikunnan johtajaksi. Puolustusvoimat lähetti kirjeen noin 900 000 suomalaiselle reserviläiselle, joille ilmoitettiin sodanajan tehtävä.

Loppuviikosta muodostettavan uuden hallituksen ohjelmassa on kirjaus maamme mahdollisesti Nato-jäsenyydestä, nyt väljemmin ilmaistuna kuin edellisen hallituksen ohjelmassa. Kirjauksen mukaan Suomen on tulevan hallituskauden aikana mahdollisuus hakea puolustusliiton jäsenyyttä. On ilmeistä, että alkaneella vaalikaudella laaditaan myös puolustuspoliittinen selvitys.

Uuden hallituksen muodostavat kolme puoluetta ovat yksimielisiä siitä, että puolustusmenoihin tulee vaalikauden aikana vuosittain pieni tasokorotus, joka suunnataan materiaalihankintoihin.

Kaikesta toimeliaisuudesta päätellen kaikkinainen aktiivisuus maanpuolustuksessa on viime kuukausina kasvanut Suomessa. Tämä ei varmasti ole jäänyt huomiotta lähialueillamme, etenkään Venäjällä. Tavan takaa Moskovasta on kuulunut moitteita koko läntiselle Euroopalle sotilaallisen voiman aktivoimisesta juuri Venäjän lähialuilla.

Havainnot ovat tietysti aivan oikeita, mutta niissä ei ole vaivauduttu ainakaan julkisesti pohtimaan, mistä asiassa on todellisuudessa kysymys. Venäjä on omilla toimillaan kiristänyt ilmapiiriä eikä luottamus sen ja lännen välillä juuri nyt ole kovin korkealla.

Suomi ei kalistele aseitaan, eikä toimillaan valmistaudu sotaan. Yksikään itsenäisen maa ei kuitenkaan voi vain passiivisena seurata maanosamme turvallisuuspoliittisia muutoksia, vaan niihin on reagoitava.

Päivän lehti

9.4.2020